Lisää kuvia sodasta

Artikkelit
Jukka Janhunen

Tämä on Kuvia Ukrainan sodasta -artikkelisarjan kolmas osa. Teemana on nyt sotilasilmailu ja erilaiset ilma-alukset asevaikutuksen alaisuudessa. Tärkeää tietoa on etenkin uudemman kaluston selviytymiskyky, joka kiinnostaa suuresti myös länsimaisia tiedustelutahoja.

(AP via Sky News)


Tämä venäläinen Kamov Ka-52 -taisteluhelikopteri sai osuman ilmeisesti MANPADS-tyyppisestä ilmantorjuntaohjuksesta ja joutui laskeutumaan keskelle peltoa lähellä Hostomelin lentokenttää 24.2.2022. Osuma tai osumia ilmantorjunta-aseista on tullut vasemmalle puolelle helikopteria, lähelle kaasuturbiinia.

Varusteina / aseistuksena tällä Kamovilla on molemmissa ”siivissä” sisimmillä ripustimilla viidensadan litran ulkoiset lisäpolttoainesäiliöt, eli tuhat litraa ylimääräistä polttoainetta tehtävän suorittamiseen. Oikeassa siivessä on uloimmassa ripustimessa kahdeksankymmenen millimetrin rakettikasetti, jonka täyttö on kaksikymmentä rakettia. Vasemmalla puolella siivessä on uloimmassa ripustimessa puolestaan kuusi kappaletta VIKHR-tyyppistä pitkän kantaman panssarintorjuntaohjusta. Mielenkiintoisena havaintona voidaan todeta yhden ohjuksen puuttuvan. Kamov on varmasti ampunut sen.

Kamov on joutunut laskeutumaan todennäköisimmin vasemmanpuoleisen moottorin sanottua sopimuksensa irti. Ehjällä oikeanpuoleisella VK-2500-sarjan moottorilla on jouduttu pakostikin menemään hätäteholle, jolla lennetään vain noin viisi minuuttia.

Tässä Ka-52 -taisteluhelikopterissa on yksi Venäjän moderneimmista omasuojajärjestelmistä eli Vitebsk-52. Kuvasta näkee tarkkaan katsomalla mm. suuntaavan infrapunahäirintälähettimen (DIRCM) sijainnin. Vitebsk-52-järjestelmä voi olla länsitiedustelun hallussa, jos kopteria ei tuhottu hätälaskun jälkeen. Venäjän puolustusministeriön mukaan kopteria yritettiin ampua alas MANPADS:illa ja ammusilmantorjunnalla yhteensä 18 kertaa. Lopulta sitä näköjään onnistuttiin vaurioittamaan tarpeeksi.

Kamov Ka-52-taisteluhelikopteri on raskaasti panssaroitu. Sen miehistötilan ballistinen suoja koostuu noin 40–50 millimetriä paksuista viistoista etuikkunoista. Etäämmältä ammuttuna suojaustaso on helposti 12,7 mm AP (Armor Piercing), eli ikkunat kestävät 12,7 millimetrisen raskaan konekiväärin panssariluotien osumat. Ohjaamon avautuvat kuomut ovat ohutta pleksilasia, joten niiden suoja-arvo on alhainen sirpaleluokitus. Kuomujen panssariteräslevyt suojaavat miehistöä sivuilta. Niiden suojataso on noin 7,62 mm AP.

Varsinainen miehistötilan panssariseinämä koostuu panssariteräksestä valmistetuista pintalevyistä erotettuna kapealla ilmaraolla sisemmästä ballistisesta alumiinilaipiosta. Ainakin yksipaikkaisen Ka-50 -taisteluhelikopterin ohjaamon sivupanssarin Kamov-suunnittelutoimiston johtaja Sergei Mikheev väittää kestävän 12,7 millimetrin raskaan konekiväärin panssariluotien osumat yli sadastaviidestäkymmenestä metristä. Ka-52-helikopterissä on todennäköisesti sama suoja. Kamov on myös itse sanonut, että rinnakkain istuttavassa helikopterissa toisen pilotin vartalo suojaa toista miehistönjäsentä, eli ihminen uhrautuu toimien itse sirpalesuojana mahdollistaen toisen selviytymisen.

Videomateriaalia


Tässä artikkelissa näytämme lukijoillemme kuvien lisäksi kolme hyvin mielenkiintoista videota.

Ensimmäisessä, Venäjän puolustusministeriön julkaisemassa videossa näemme Kamov Ka-52 -taisteluhelikopterin hyökkäyksen Hostomelin lentokentälle ja sen, kuinka helikopteri tekee hätälaskun saatuaan tarpeeksi siipeensä. Todella mielenkiintoista toimintaa.



Toisessa videolinkissä näkyy Syyriasta tuttu venäläinen erikoisuus, ”karusellirakettirynnäkkö”. Nyt kuitenkin hyökkäysprofiilia on modifioitu ilmeisesti ilmantorjuntauhan välttämiseksi. Videossa rynnäköi ensimmäisenä Kamov Ka-52. Kamov tekee ylösvedon ja laukaisee raketit ballistiselle lentoradalle. Tätä samaa asekuorman toimitusmenetelmää voivat käyttää sotilaskoneet lentäessään matalalla. Sitä kutsutaan englanniksi nimellä ”toss bombing”, heittopommitus. Lisäksi tässä samassa videossa rynnäköi Mil Mi-28N, joka tekee samanlaisen ylösvedon kuin Kamov. On epäselvää, tukeeko näiden helikopterien ammunnanhallintajärjestelmä ”heittorakettirynnäkköä”. Joka tapauksessa tämä on uutta ja mielenkiintoista Venäjän helikopteritaktiikassa.



(YouTube-video kuvakaappaus, ”Russian War in Ukraine – Russian SU-25 Frogfoot Eats Anti-Air Missile • Keep Flying”, 26.2.2022)


Kuvassa kaksi on nähtävissä kuvakaappaus YouTube-videolta, jossa venäläinen Suhoi Su-25 ”Grach” -rynnäkkökone saa osuman MANPADS-tyyppisestä ilmantorjuntaohjuksesta. Ohjus räjähtää ohjaamon vieressä eikä sillä näytä olevan sen kummempaa vaikutusta. Suhoi vie osumasta huolimatta rakettirynnäkön loppuun. Rynnäkkökoneen selviytymiskykyä voidaan kasvattaa mm. kattavalla omasuojajärjestelmällä ja koneen oikeaoppisella taktisella käytöllä. Viimeinen selviytymiskeino ilmantorjunta-aseen löytäessä perille on lentolaitteen panssarointi. Su-25 on erittäin raskaasti panssaroitu rynnäkkökone. Sen panssarointi on toteutettu eri metalleista valmistetuista (alumiini, teräs ja titaani) levyistä.

Panssaroinnin yhteispaino on 1100 kilogrammaa, kun Suhoin tyhjäpaino on 9800 kilogrammaa. Su-25 -rynnäkkökoneen pilotti istuu paksussa titaaniammeessa, jonka ainevahvuus on maksimissaan 24 millimetriä. Sen on sanottu kestävän 30 millimetrin projektiilien osumat. Tämä tarkoittaa varmasti sirpaleammuksia (HE) eikä varsinaisia panssarinläpäiseviä ammuksia, sillä 24 millimetriä titaania ei riittäisi mihinkään. Su-25 -rynnäkkökoneisiin asennettiin viiden millimetrin teräslaipio vuonna 1987 Afghanistanin sodasta saatujen kokemusten perusteella. Näin koneen alasampumiseksi vaaditaan useampi osuma. Su-25 -rynnäkkökone oli varustettu tyypillisesti 416 kappaleella infrapunasoihtuja.

(YouTube-video kuvakaappaus, ”Russian Mil Mi 24 Helicopter shot down by Ukrainian Forces – 05 March 2022”, 5.3.2022)


Tässä kuvakaappauksessa venäläinen Mi-24 Hind -taisteluhelikopteri on saamassa osuman ilmantorjuntaohjuksesta. Video, josta kuvakaappaus on tehty, on julkaistu 5.3.2022. Kuva on otettu hetkellä juuri ennen kuin ilmantorjuntaohjus osuu Hindiin. Ohjus näkyy vaalean harmaana savuvanana Hindin vieressä. Mi-24 Hind syttyy osumasta voimakkaasti palamaan. Ohjuksen nopeuteen ja sen terminaalivaikutukseen perustuen on spekuloitu, että ilmantorjuntaohjus ei olisi ollut MANPADS-tyyppinen. Järjestelmäksi onkin veikkailtu hieman raskaampaa Strela-10-järjestelmää, jonka ohjus on raskaampi ja hitaampi verrattuna esimerkiksi Stingeriin.

Mi-24 Hind on monissa sodissa mainetta niittänyt taisteluhelikopteri. Se on hyvin panssaroitu, mutta Syyrian sotakokemukset ovat osoittaneet tarpeen kasvattaa suojaa vielä entisestään. Hindin ohjaamotilaa suojaa sivuilta neljän millimetrin paksuinen luja panssariteräs. Se toimii myös rakenteellisena komponenttina helikopterissa. Ilman näitä neljän millimetrin levyjä tulee ohjaamotilasta hieman vetelehtivä. Todellisuudessa läpäistävän panssarin määrä on reippaasti suurempi kuin neljä millimetriä, sillä täytyy ottaa huomioon tositilanteen iskukulmat vaaka- että pystysuunnassa. Virallinen Mi-35M Hindin manuaali kertoo kopterin suojaustasoksi 7,62 mm AP. Pilotti istuu lisäksi neljä millimetriä paksussa panssariteräsistuimessa. Ampujalla ei ole panssaroitua istuinta ja siksi hänen ympärillään teräs on kahdeksan millimetriä paksua. Miehistöllä on mahdollisuus käyttää henkilökohtaisia ballistisia suojaliivejä ja panssaroitua kypärää. Hindissä läpinäkyvistä ohjaamon lasituksista vain tuulilasit ovat panssaroituja lopun ollessa ohutta pleksilasia. Hind kannattaa tiputtaa alas kiväärikaliiperisella tulella pleksilaseihin ampumalla. Tuulilasit ovat noin 40–50 millimetriä paksut ja ne ovat pysäyttäneet etäämmältä ammuttuna 12,7 millimetrin raskaan konekiväärin panssariluoteja. Afganistanissa Hindin teräspanssari pysäytti kaksi kolmasosaa kaikista ammutuista luodeista. Luodit vaihtelivat aina 5,45×39 millimetristä 14,5×114 millimetriin. Mielenkiintoista on, että yksikään luoti ei tullut läpi panssaroiduista tuulilaseista.

https://www.youtube.com/watch?v=DkY4gXg5Vg0&ab_channel=bob1975



Kolmannessa videolinkissä näemme venäläisen Mi-24 Hind -taisteluhelikopterin alasampumisen liekkimeren kera. Ilmeisesti pohjassa olevat polttoainesäiliöt repeävät pahasti auki ilmantorjuntaohjuksen taistelulatauksen voimasta. Hindin polttoainesäiliöt ovat itsestäänpaikkautuvia ja kestävät läpiampumista 12,7 millimetrin kaliiperilla.




Otsikkokuva: Venäläinen Kamov Ka-52-taisteluhelikopteri hätälaskun jälkeen 24.2.2022. Kopteri on tullut pellolle upottavaan maastoon, mutta lepää silti omien pyörien varassa (Kuvalähde: mil.in.ua)