Arkistojen kätköistä -sarjassa julkaisemme valittuja paloja vanhasta verkkolehdessämme. Tämä artikkeli on alkujaan julkaistu 17.11.2017.
Aiemmin kokoomusta edustanut, nyt valitsijayhdistyksen ehdokkaana presidentinvaaliin lähtenyt Sauli Niinistö ponnistaa vaalitaisteluun merkittävällä etumatkalla. Poliittista kokemusta hänelle on kertynyt 1980-luvun lopulta, jolloin hänet ensimmäisen kerran valittiin eduskuntaan. Niinistön ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on luonnehdittu paasikiveläiseksi, mutta kriitikot ovat nähneet presidentin toiminnassa myös kekkosmaisen itsevaltaisia otteita. Presidentti on pitänyt kautensa aikana yhteyttä paitsi Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Kiinan Xi Jinpingin, myös EU:n ja USA:n pakotteiden kohteena olevaa Venäjää johtavan Vladimir Putinin kanssa.
Niinistöä on pidetty leimallisesti talousmiehenä, mutta kuuden vuoden presidenttikausi on tuonut varmasti monien aiemmin kaipaamaa kokemusta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Valtiomieheksi kasvanut entinen kehäkettu on politiikan lisäksi harrastanut kirjoittamista – vuonna 2007 julkaisemassaan novellikokoelmassa Hiljaisten historia Kiina ja Yhdysvallat päättävät jakaa maailman vuoden 1939 malliin, mutta Saksan johtama Eurooppa ja Venäjä pysäyttävät hankkeen yhteistyössä heti alkuunsa.
Näin Niinistö vastasi esittämiimme kysymyksiin
1. Mikä on yleinen käsityksenne Suomen puolustuskyvystä, sen heikkouksista ja vahvuuksista sekä ensisijaisista kehittämistarpeista lähivuosina?
Suomen puolustuskyky perustuu suomalaisten poikkeuksellisen vahvaan asenteeseen puolustaa maataan. Tämä ilmenee kansainvälisissä vertailuissa tai myös asevelvollisuutensa suorittavien määrässä. Hybriditoimia vastaan jokainen suomalainen onkin maanpuolustaja. Puolustusvoimamme on suorituskykyinen ja kykenemme luomaan tuntuvan kynnyksen hyökkäystä vastaan. Kehittämistarpeita on kahdentyyppisiä. Puolustusvoimien osalta ne liittyvät erityisesti uuden kaluston hankintaan. Hybridiuhkan torjuminen taas vaatii eri viranomaisilta lisääntyvää valppautta ja kykyä yhteistoimintaan. Tässä tehtävässä myös siviilien ja siviilijärjestöjen tieto ja osaaminen on tärkeää.
2. Mitä tulisitte edellä mainittujen osalta presidenttinä erityisesti painottamaan (yksi asia)?
Maanpuolustustahdon ylläpitäminen on keskeistä.
3. Mitä pidätte tärkeimpinä kriteereinä tulevia kalustohankintoja tehtäessä ja kuinka nämä kriteerit näkyvät käytännössä? Mikä on kantanne tuleviin hävittäjähankintoihin?
On turvattava monipuolinen suorituskyky niin että se näkyy käytännössä. Uusien hävittäjien hankintaprosessi on alkuvaiheessa ja sen päätteeksi on poistuvan kaluston korvaava hankinta tehtävä.
4. Millaisena näette Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen roolin Naton ulkopuolisena EU-jäsenvaltiona? Tulisiko Suomen liittyä Natoon? Mikäli pitäisi, milloin? Mikä olisi johtamanne Suomen linja Euroopan unionin puolustusyhteistyön kehittämisessä?
Suomella on nyt vahva ulko- ja turvallisuuspoliittinen rooli Itämeren alueen vakauden vartijana. Tämä on ilmennyt mm. niin, että lentoturvallisuutta koskevan aloitteemme pohjalta sekä Nato että Venäjä istuvat jälleen samassa pöydässä.
Jäsenyyksistä riippumatta olemme kyenneet viime vuosina kehittämään pitkälle turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä erityisesti Ruotsin, mutta myös Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Saksan kanssa. Samalla myös Nato-kumppanuutemme on nostettu uudelle tasolle.
Suomen on pidettävä avoinna mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä, tämä jo sellaisenaan on myös turvallisuuspoliittinen väline. Olennaisinta on ylläpitää valmiuksia, ei määritellä aikataulua.
Olen pitkään kannattanut Euroopan puolustusyhteistyön kehittämistä ja nyt eteenpäin vietävää pysyvää rakenteellista yhteistyötä (PRY). Johtamani linja on ollut selvittää tarkoin, miten kukin jäsenmaa ymmärtää Lissabonin sopimuksen hengen ja velvoitteen ja miten se toteutetaan. Tässä on vieläkin tehtävää samalla kun PRYn yksityiskohdissa edetään.
5. Millaisena näette Suomen tiedustelutoimijoiden, vastavakoilun sekä terrorismintorjunnan tilan? Mikä on tärkein yksittäinen uhka, jota vastaan Suomen tulee näin instrumentein suojautua? Mitkä ovat tiedustelun keskeiset kehittämistarpeet?
Meillä on korkeaa omaa osaamista tunkeilun tai terrorismin torjunnassa, mutta tiedonkeruussa ja saannissa olemme monesti olleet ulkopuolisen avun varassa. Siksi oman sotilas- kuin siviilitiedustelun keinoja on lainsäädännöllä kehitettävä.
Näen tässäkin hybridialueen, jota emme kaikkea edes tunnista, suurimpana haasteena.
6. Mikä on yleinen käsityksenne maailmantilanteen kehityksestä ja Suomen kohtaamista haasteista sekä maamme asemasta lähivuosina?
Geopolitiikka on tehnyt paluun ja maailmantilanne on viime vuosina kehittynyt ennalta-arvaamattomasti, usein huonoon suuntaan. Myös jatkossa on varauduttava käänteisiin, toivottavasti myös parempaan suuntaan. Siirtolaisuus ja muuttoliike saattavat arvaamattomasti lisääntyä – tässäkin suhteessa ilmastomuutoksen torjunta on keskeisessä asemassa.
Suomen asema on hyvin vakaa, mitään erityistä juuri meihin kohdistuvaa uhkaa ei ole. Mutta globaalit haasteet koskevat tietysti meitäkin.
Artikkeli on osa Suomen Sotilaan presidentinvaalikyselystä julkaistavaa artikkelisarjaa. Taustoitukset on kirjoittanut ja vastaukset toimittanut Pekka Virkki. Stilistisiä korjauksia lukuun ottamatta ehdokkaiden vastaukset on julkaistu sellaisenaan.
