Sisäministeriöltä lakiluonnos välineellistetyn maahantulon torjumiseksi

Artikkelit
Jussi Mäkinen

Laissa säädettäisiin edellytyksistä, joiden vallitessa valtioneuvoston yleisistunto voi päättää rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista rajatulla osalla Suomen valtakunnanrajaa ja sen välittömässä läheisyydessä. Laki olisi määräaikainen ja se olisi voimassa vuoden lain voimaantulosta.

Lakiehdotuksessa on kyse varautumisesta välineellistetyn maahantulon vakavimpiin tilanteisiin. Tilanne itärajalla kärsjistyi viime syksynä. Marraskuussa sisäministeriö aloitti valmistelemaan rajasulkutoimenpiteitä kun Venäjän ja Suomen välisille rajanylityspaikoilla alkoi näkyä merkkejä Venäjän valtiollisista toimista joilla ohjattiin turvapaikanhakijoita Suomen rajanylityspaikoille.

Ensin valtioneuvosto päätti sulkea osan Suomen itärajasta. Vaalimaan, Nuijamaan, Imatran ja Niiralan rajanylityspaikat 18.11.2023 alkaen. Päätös perustui rajavartiolain 16 pykälään jonka mukaan valtioneuvosto voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi tai toistaiseksi, jos sulkeminen on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi. 

Seuraavaksi valtioneuvosto päätti sulkea myös Kuusamon, Sallan ja Vartiuksen rajanylityspaikat itärajalla perjantaina 24.11.2023 klo 00.00 alkaen. Kaikki itärajan rajanylitykset keskitettiin Raja-Joosepin rajanylityspaikalle. Lopulta valtioneuvosto päätti sulkea myös Raja-Joosepin rajanylityspaikan 30.11.2023 alkaen. Viimeksi 8.2.2024 Valtioneuvosto päätti asiasta jatkaa rajasulkua 14.4. asti.
 
Nyt luonnosteltu laki olisi tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Lain soveltaminen edellyttäisi kuitenkin valtioneuvoston yleisistunnon erillistä päätöstä. Päätöstä edeltäisi yhteistoiminta tasavallan presidentin kanssa.

Valmistelussa on selvitetty mahdollisuus säätää asiasta tarvittaessa perustuslain säätämisjärjestyksessä.  Poikkeuslain säätämiselle olisi pakottavia syitä, koska viranomaisilta puuttuu nyt riittävät keinot torjua vakavaa välineellistettyä maahantuloa. Poikkeuslaki olisi ajallisesti rajoitettu perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla.

Venäjä on kohdistanut Suomeen välineellistettyä maahantuloa syksystä 2023 lähtien. Suomen on varauduttava siihen, että Venäjän painostaminen jatkuu pitkäaikaisesti ja että välineellistetty maahantulo saa aiempaa laajempia ja vakavampia muotoja. Suomen itäraja on samalla EU:n ja Naton ulkoraja. Schengen-alueen ulkorajalle ei voida sallia välineellistetyn maahantulon väylää Eurooppaan.

Sisäministeriö lähetti nyt valmistellun lain lausunnolle 15. maaliskuuta. Väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi luonnostellun lain lausuntoaikaa annettiin 25.3. saakka. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Päätöstä edeltäisi yhteistoiminta tasavallan presidentin kanssa. Lain soveltaminen edellyttäisi, että se olisi välttämätöntä Suomen suvereenisuutta tai kansallista turvallisuutta vakavasti vaarantavan vaikuttamisen torjumiseksi. Päätös voitaisiin tehdä ennakoivasti ja enintään kuukaudeksi kerrallaan.

Tällöin kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta ei eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta otettaisi vastaan, vaan henkilön maahantulo estettäisiin. Hänet poistettaisiin maasta ja ohjattaisiin siirtymään paikkaan, jossa kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia otetaan vastaan.

Sääntely olisi sovellettavissa vain välineellistetyn maahantulon vakavissa tilanteissa, eikä se vaikuttaisi kansainvälisen suojelun hakemiseen muualla Suomessa.

Laki mahdollistaisi sen, että itärajan rajanylityspaikkoja voisi olla auki muulle liikenteelle, koska se rajoittaisi vain kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista välineellistetyn maahantulon tilanteessa.

Tehdyn arvion perusteella muilla keinoilla ei pystyttäisi tehokkaasti estämään Suomen painostamista välineellistetyllä maahantulolla. Nykyiseen kansalliseen tai kansainväliseen oikeuteen ei sisälly riittäviä menettelytapoja välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. EU-tasolla on kuitenkin tunnistettu jäsenvaltioiden oikeutettu tarve kyetä suojelemaan aluettaan.