Kodinturvajoukot-extra ilmestyy 26.3., ja siinä on pyritty kattavasti esittelemään naapurimaidemme kodinturvajärjestelmiä. Meillähän ei sellaista enää ole ollut vuoden 1944 jälkeen. Kodinturvajärjestelmää eniten muistuttava osa Suomessa ovat paikallisjoukkojen niin sanotut maakuntajoukot. Niiden määrä on kuitenkin mitättömän pieni mahdollisuuksiin nähden.
Mihin tarvittaisiin kodinturvajoukkoja? Meillä tulisi olla kyky koko valtakunnan kattavasti luoda tilannekuvaa. Asukas, jolla on paikallistuntemusta, pystyy tunnistamaan tavallisuudesta poikkeavan. Meillä tulisi olla kaikkialla kyky suojata kansalaisia, yhteiskunnan tärkeitä toimintoja, infrastruktuuria ja liikenneyhteyksiä sekä turvaamaan sotilaalliset kohteet ja joukkojen perustaminen lyhyellä varoitusajalla.
Meillä tulisi olla kyky harjoitelluilla ja toiminta-alueensa hyvin tuntevilla joukoilla nopeasti lyömään vihollisen aktiivisia yksiköitä, jotka pyrkivät tuhotöihin. Tulisi olla myös kyky jatkuvaan harjoiteltuun yhteistoimintaan siviiliviranomaisten, kuten poliisin, pelastustoimen, terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja kuntien kanssa muissakin kuin sotilaallisissa kriiseissä.
Pohjoismaissa toiminnassa korostuu viranomaisjohtoisuus ja virkavastuu yhdistettynä vapaaehtoisuuteen ja säännölliseen harjoitteluun. Käsityksemme mukaan Norjan Heimevernetin malli voisi olla meille toimiva ratkaisu.
Organisaatio olisi oma puolustushaara tai aselaji kussakin puolustushaarassa (maa, meri ja ilma), jota johtaisivat virkavastuulla ammattisotilaat. Organisaatio rakentuisi aluejärjestelmälle, jossa maa olisi jaettu selkeisiin alueisiin esimerkiksi aluetoimistojen johtamiin piireihin. Kussakin piirissä olisi yksi tai useampi ammattisotilaan johtama pataljoona, jossa olisi apuna vapaaehtoisten reserviläisten esikunta. Pataljoonassa voisi olla räätälöidysti eri tasoisia yksiköitä, jotka olisi varustettu jalkaväkiaseistuksella. Merkittävää julkista valtaa käyttäisi viime kädessä sotilasvirassa palveleva ammattisotilas.
Joukkojen henkilöstön varustus olisi kotisäilytyksessä kuitenkin niin, että aseet ja ampumatarvikkeet sekä viesti-, pioneeri- ja muut välineet olisivat valtion varastoissa nopeasti käyttöön saatavissa.
Selvityksen myötä on tullut ilmeiseksi, että yhteiskunnan kokonaisturvallisuus edellyttää eri viranomaistahojen ja vapaaehtoisten organisaatioiden kanssa tehtävää säännöllistä ja jatkuvaa yhteistyötä. Vedensaanti, ruoka, sähkö, lämpö, telekommunikaatio ja liikkuminen sekä mahdollinen evakuointi tulee saada turvattua. Tätä ei sotaväki yksin pysty tekemään.
Tarvitaan koko yhteiskunnan osallistumista ja auttavia käsiä, niin naisia kuin miehiä. Yhteiskunnan tulisi kyetä toimimaan kaikissa olosuhteissa. Monien tulisi kyetä voida jatkaa arkitöitään häiriöistä huolimatta. Kodinturvajärjestelmällä kyettäisiin parhaimmillaan yhdistämään viranomaistoimintoja vapaaehtoisuuteen edellä kerrotulla tavalla äärimmäisen kustannustehokkaasti.
Lue lisää Suomen Sotilaan Kodinturvajoukot-extrasta. 100-sivuinen erikoisnumero on myynnissä 26.3. – Lehtipisteissä ja linkin takaa Lehtiluukku -tilausjärjestelmästä.
