Puolustusministeriö tiedottaa: Suomi on osallistumassa Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin Merivoimilla ja Ilmavoimilla. Ennen puolustusministeriön tiedotetta asiasta olivat ilmavoimien osalta saaneet vihiä Helsingin Sanomat ja Iltalehti.
”Vuonna 2024 Suomi on osallistumassa Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin Merivoimien yhdellä aluksella ja Ilmavoimien enintään kahdeksan hävittäjän lento-osastolla. Merivoimien osalta kyse on pysyvän miinantorjuntaosaston tehtävistä Itämerellä ja Ilmavoimien osalta Naton ilmapuolustuksen Air Shielding- toiminnasta Romaniassa, Bulgariassa ja Mustallamerellä”, kertoo puolustusministeri Antti Häkkänen.
Valtioneuvosto antaa Suomen osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin selonteon eduskunnalle helmikuun aikana.
Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa liittokunnan perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella.
”Liittolaisten aktiivinen osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin viestii yhtenäisyydestä ja vahvistaa pelotetta. Osallistuminen tulee nähdä osana normaalia liittolaismaan toimintaa, jossa sotilaallisia voimavaroja asetetaan liittokunnan pelotteen ja puolustuksen käyttöön. Kannamme oman vastuumme yhteisestä puolustuksesta ja pelotteesta koko liittokunnan alueella”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.
Suomi ei tässä vaiheessa ole osallistumassa Naton eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen toimintaan. Syinä tähän ovat muun muassa Suomen maantieteellinen asema liittokunnan itäisen reunan maana ja pääosin reserviläisistä koostuvat Maavoimat.
Meripuolustuksen tehtävät
Merivoimien osallistuminen Naton pysyvän miinantorjuntaosaston toimintaan Itämerellä tapahtuisi yhdellä Katanpää-luokan aluksella ja 40 henkilön miehistöllä. Toiminta on suunniteltu ajoittuvan 1.4.–31.5.2024 väliseksi ajaksi. Osaston päätehtävänä on vanhojen merimiinojen raivaus. Päätehtävän lisäksi alus osallistuisi operaatioalueen meritilannekuvan luomiseen, suojaisi meriyhteyksiä ja vedenalaista infrastruktuuria, sekä toimeenpanisi alus- ja osastokohtaisia harjoituksia.
Osallistuminen miinantorjuntaosaston tehtäviin toteutettaisiin aluksen pysyvällä henkilöstöllä sekä erikseen reservistä palkattavilla sopimussotilailla.
Naton pysyvät laivasto-osastot koostuvat neljästä osastosta. Natolla on kaksi pysyvää merivoimaosastoa ja kaksi pysyvää miinantorjuntaosastoa, jotka ovat osa Naton nopean toiminnan joukkoja.
Ilmapuolustuksen tehtävät
Naton ilmapuolustuksen tehtäviä toteutetaan liittolaismaiden säännöllisillä rotaatioilla. Suomen Ilmavoimien hävittäjäosaston osallistuminen Naton ilmapuolustuksen toimintaan (Air Shielding) Romaniassa, Bulgariassa sekä Mustallamerellä ajoittuisi 3.6.–31.7.2024 väliselle ajanjaksolle. Osaston koko olisi enintään kahdeksan hävittäjää ja noin 70-100 henkilöä. Air Shielding -toimintaan osallistuvien yksiköiden tehtäviin kuuluu ilmavalvonnan päivystystoiminta (Air Policing), aseelliset partiolennot Naton integroidun ilma- ja ohjuspuolustuksen johdossa sekä ilman aseistusta toteutettava yhteisoperoinnin harjoittelu ja pelotteen luominen sotilaallisella voimannäytöllä.
Tämän hetken suunnitelman mukaan henkilöstö koostuisi kokonaisuudessaan kantahenkilökunnasta.
Naton harjoitustoiminta kuuluu rauhan ajan toimintoihin
Puolustusministeri Häkkäsen mukaan Suomen sotilaallinen liittoutuminen näkyy yhä enemmän käytännössä myös kansainvälisen harjoitustoiminnan osalta. Puolustusvoimat osallistuu aikaisempaan useampiin harjoituksiin erityisesti Suomen lähialueilla. Lisäksi liittolaisten joukot harjoittelevat Suomessa yhä useammin ja pitkäkestoisemmin.
Nato aloitti tammikuussa laajan Steadfast Defender 24 –harjoituskokonaisuuden, jonka tavoitteena on osoittaa liittokunnan valmiutta puolustaa jäsenmaitaan. Kyseessä on Naton laajin harjoitus vuosikymmeniin. Harjoituskokonaisuuteen osallistuu kaikkiaan noin 90 000 sotilasta kaikista 31 jäsenmaasta ja Ruotsista.
”Suomen osallistuminen Naton rauhan ajan tehtäviin ja Naton harjoitustoiminnan ulottuminen esimerkiksi Steadfast Defender 24-harjoituskokonaisuuden myötä myös Suomen alueelle ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten Suomen Nato-jäsenyys näkyy käytännössä. Tämä on osa liittouman yhteistä toimintaa, mikä vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.
Puolustusvoimien vuoden 2024 merkittävin kansainvälinen harjoitus on Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosissa 4.–15.3.2024 järjestettävä Nordic Response 24. Norjan johtama taisteluharjoitus on osa Steadfast Defender 24 -harjoituskokonaisuutta. Harjoitukseen osallistuu yhteensä noin 20 000 sotilasta 14 eri maasta. Harjoituksen tavoitteena on parantaa Naton kykyä vahvistaa ja puolustaa pohjoisia alueita. Harjoituksessa on mukana noin 4 100 suomalaissotilasta, joista lähes puolet on reserviläisiä.
Kuvat UKMoD ja Puolustusvoimat
