Ruotsi on aloittanut sukellusvenlaivastonsa täydentämisen ja uusimisen. Uudet alukset ovat olleet suunnittelilla jo pitkään, mutta nyt ne ovat telakalla työ alla. Kyseessä on kaksi uutta modernia A26-sukellusvenettä. Pontta työlle on antanut maailmanpoliittisen tilanteen tulehtuminen, joka on yltänyt vahvasti myös Itämerelle. Kaasuputket räjähtelivät, niitä katkottiin ankkureita laahaamalla ja tietoliikennekaapeleihin syntyi vaurioita. Ja jännite varmasti jatkuu. Uudet sukellusveneet tulevat läntisen Euroopan tarpeeseen.
Ruotsilla on kolme vanhempaa Gotland-luokan sukellusvenettä, jotka on otettu operatiiviseen käyttöön 1997 ja 1998. Uudet sukellusveneet lasketaan vesille nykysuunnitelmien mukaan vuosina 2027 ja 2028. Uudet sukellusveneet on jo nimetty kahden ruotsalaisen läänin mukaan Blekingeksi ja Skåneksi. Uudet alukset ovat kooltaan suunnilleen vanhempien alusten kokoisia, mutta ovat jo seuraavan sukupolven kalustoa suorituskyvyltään.
Kyseinen tyyppinimi A26, Blekinge-luokan 66 metriä pitkä sukellusvene on propulsiojärjestelmältään dieselsähköinen. Se pystyy toimimaan Stirling AIP -järjestelmänsä avulla veden alla ilman ilmasta saatavaa happea 18 vuorokautta ajonopeudesta riippuen. Sukellusveneet varustetaan 533 mm:n ja 400 mm:n torpedoputkilla. Asekalustoon voi kuulua torpedojen lisäksi miinoja. Sukellusveneessä on myös käytettävissä kauko-ohjattavia sukellusrobotteja ja miehittämättömiä vedenalaisia drooneja. Myös erikoisjoukot voivat toimia sukellusveneeseen tukeutuen.
A26:sta tulee erittäin suorituskykyinen sukellusvene, joka on räätälöity Itämeren matalien ja kapeiden vesien vaativiin olosuhteisiin.
Alukset varustetaan GHOST (Genuine HOlistic STealth) -teknologialla, joka tekee sukellusveneistä erittäin hiljaisia. Alukset suunnitellaan myös kestämään voimakkaitakin vedenalaisten räjähdysten aiheuttamia paineiskuja, eli kestämään syvyyspommien tai sukellusveneentorjuntarakettien räjähdykset aluksen läheisyydessä. Sukellusveneet valmistetaan myös valtamerikelpoisiksi.
Rakenteellisesti uudet alukset on suunniteltu modulaarisiksi, jolloin aikanaan vanheneva tekniikka voidaan korvata helpommin uusilla järjestelmillä. ja uusi portaali veneen etuosaan helpottaa myös aluksen sisällä olevan miehistön ja ulkona toimivien sukeltajien tai miehittämättömien alusten välistä vuorovaikutusta. Saab sanoo.
Hanke suunniteltiin ensimmäisen kerran 1990-luvun alussa nimellä”U-båt 2000″, mutta Neuvostoliiton romahtaminen ja sen myötä ruotsalainen aseistariisunta vei varat kalliilta hankkeelt. Projekti käynnistettiin uudelleen sen jälkeen, kun Ruotsin hallitus teki muodollisen tilauksen kahdesta A26-sukellusveneestä 2015. Kyseinen tilaus kahdesta A26-sukellusveneestä on tehty nykyiselle Saab Kockumsille. Nämä oli määrä toimittaa alunperin vuonna 2022, ja valmistumista lykättiin myöhemmin vuosille 2024–25. Nyt työ on jo käynnissä ja nykyinen arvio on tuo mainittu 2027–2028.
Alukset tulevat olemaan tarpeellinen lisä Itämeren alueen puolustukseen ja ”oheistuotteena” ne samalla luovat lisäpelotetta, joka välillisesti tuo suojaa myös meille täällä Suomessa.
Suomelle Naton meripuolustuksella Itämerellä on todella merkittävä rooli merikuljetusten varmistamisessa kriisiaikoina. Eikä suinkaan vain sotilaallisten kuljetusten turvaamisessa, vaan kiristyneen “harmaan ajan” kauppamerenkulun ja huoltovarmuuden riittävän sujuvuuden jatkumisen näkökulmasta. Tämä Ruotsalainen sukellusvenehankinta luo vahvaa pelotetta rauhan aikana ja suorituskykyä kriisin ja sodan ajan tilanteissa.
Suomen ja Ruotsin väliset sukellusveneentorjuntaharjoitukset jatkunevat tulevaisuudessa entistä intensiivisemmin, jolloin oma vedenalaisen torjunnan osaaminen paranee. Ruotsista hankittavien uusien torpedoiden myötä saadaan myös kättä pidempää.
Kuvat Saab
