Suomen ilmavoimista on tullut yllättäen uuden taistelutapamuodin trendsetteri, lipunkantaja ja suunnan näyttäjä. Meitä aletaan nyt seurata myös muissa maissa. Konventionaalisen sodankäynnin märkä rätti iski länsimaiden kasvoille Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tukeutuminen harvoihin lentotukikohtiin riskeeraa ilmavoimien suorituskyvyn ja hajauttaminen onkin nyt se muoti, jossa meistä otetaan mallia.
Suomen ilmavoimat, samoin kuin ruotsalaiset – siis ainakin aiemmin – ovat perustaneet taistelunsa päätukikohtien lisäksi maantietukikohtiin. Hajauttaminen luo taistelunkestävyyttä ja joustavuutta operaatioihin. Meidän ilmavoimamme harjoittelevat näiden maantietukikohtien käyttöä vuosittain Baana-harjoituksissa. Tukikohdan lentokonehuolto, lähilennonjohto, suojaus ja muu tuki ovat harjoittelemassa sodan ajan tehtäviään lentäjien lisäksi.
Tehokkain tapa taistella ilmavoimia vastaan ei ole ilmataistelut, vaan kokonaisen lentolaivueen tuhoaminen jo kentälle. Samalla tuhotaan polttoainetta, ampumatarvikkeita, huoltokaluto ja tapetaan ammattitaitoista maahenkilöstöä. Myöskin kiito- ja rullausteiden käyttö voidaan estää joksikin aikaa.
”Munat yhdessä korissa -taktiikan” heikkouksiin on havahduttu monissa maissa. ”Koneiden tuhoaminen ei onnistu, jos lentokoneet ovat hajallaan ympäri maata ja siirtyvät paikasta A paikkaan B ja C:stä D:hen koko ajan”, kommentoi uutta toimintatapaa Gary Waterfall, entinen Britannian kuninkaallisten ilmavoimien kenraalimajuri, Air Vice-Marshal.
Alustavaa kokeilua ja testailua onkin jo käynnistetty aktiivisesti monissa maissa. Tuoreena Nato-maana Suomi sai tämän syksyiseen Baana-harjoitukseen Nato-vieraita Norjasta ja Britanniasta.
Norjalaiset harjoittelivat maantietukikohtatoimintaa F-35A-parilla, joka teki läpilaskuja kiitotielle. Kun niitä oli tehty muutaman kerran, hävittäjät laskeutuivat kentälle. Norjalaskoneet tankattiin ns. kuumatankkausmenetelmällä ohjaajien pysyessä ohjaamoissa norjalais-suomalaisen kenttähenkilöstön suorittaessa huoltotoimenpiteet.
Maantietukikohta-harjoittelu näytti olevan iso uutinen norjalaisille. Norjan ilmavoimien komentaja ja norjalaismedia olivat paikalla. “Konseptin tavoitteena on tehdä viholliselle haastavampaa tuhota koneemme jo maassa”, sanoi Norjan ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Rolf Folland lausunnossaan.
Brittiläiset RAF:n Eurofigter Typhoon:t operoivat ensikertaa maantiekiitotiellä. Kaksi konetta oli saapunut Rissalaan, mutta lentäjiä oli mahdollisesti enemmän. Lentäjät olivat valikoitua parhaimmistoa, olihan tehtävä heidän näkökulmastaan poikkeuksellinsen vaarallinen. BBC:n haastattelema lentäjä kuvasikin osuvasti maantielaskua: ”aika hullua.”
Puolan maantietukikohtaharjoitus
Puolan ilmavoimat järjestivät meidän Baana 23 -harjoituksen kanssa jotakuinkin samanaikaisesti Wielbarkin pikkukaupungin lähellä Pohjois-Puolassa ”Valtatie 604” -maantietukikohtaharjoituksen. Harjoituksessa harjoiteltiin ilmavoiman hajauttamista, käytännön lentotoimintaa ja siihen liittyvää huoltoa ja muuta tukea.
Harjoituksessa testattiini F-16, Su-22, MiG-29, M-346, M28, C295M ja C-130 -kalustojen kykyä tukeutua maatietukikohtaan. Niin lentävä henkilöstö kuin kenttähenkilökuntakin harjoitteli tilannetta, jossa päätukikohta ei ollut tilapäisesti käytettävissä. Harjoitus toteutettiin valtatie 604:llä, joka oli osittain suljettu autoliikenteeltä, kuten mekin teemme täällä Suomessa.
Niin Puolassa kuin muuallakin on ”vanhaa” kokemusta maantietukikohdista. Näiden syntyminen johtui kuuden päivän sodan opetuksista, kun Israelin ilmavoimat hyökkäsivät Egyptin lentotukikohtiin heti konfliktin alussa aiheuttaen todella mittavat tappiot Egyptin ilmavoimille. 1990-luvun poliittiset muutoksen tekivät sen aikaisen ajattelun mukaan maantietukikohdista kuitenkin tarpeettomia. Valmistellut kiitotiet rapautuivat Puolassa, eikä niitä enää kunnostettu tiestön ylläpidon yhteydessä.
Puolan ilmavoimat on nyt todennut Ukrainan sodan kokemuksia analysoiden, että lentokalustoa on voitava hajauttaa taistelukyvyn ylläpitämiseksi. Ukrainan kokemukset osoittavat, että lentotukikohdat ovat yksi ensimmäisistä hyökkäyskohteista. Siksi Puola on rakentamassa uudelleen ilmavoimilleen maantietukikohtiin perustuvaa joustavan hajutuksen konseptia, joka tulee sisältämäänkymmeniä maantietukikohtia. Tämä kohtuullisen iso harjoitus on osoitus uudesta hajautetun taistelutavan uudelleentulemisesta ja ensiaskelista.
Onneksi meillä Suomessa on ollut konservatiivinen ja sanoisin realistinen uhkakuva ja siihen perustuva pitkäjänteinen suorituskykyjen kehittäminen poliitikkojen suomin resurssein. Osana tätä on myös ilmavoimiemme pitkä perinne ja kyky hajauttaa voimaa. Tällä taistelutavalla pystymme ylläpitämään torjunta- ja taistelukykyämme. Ja nyt monet maat seuraavat esimerkkiämme.
Kuvat Norjan, Britannian ja Puolan asevoimat, kaikki kuvat tämänsyksyisistä harjoituksista Suomessa ja Puolassa.
