Punainen viiva

Kolumnit
Pekka Virkki

Kansainvälisessä politiikassa asetetaan ajoittain punaisia viivoja – rajoja, joita ei ole kertakaikkisesti ole syytä ylittää.


Yksi tällainen on sotilaallinen hyökkäys Nato-maata kohtaan.


Mikään valtio ei ole toistaiseksi tahtonut testata Artikla 5:n ja liittouman ydinpelotteen pitävyyttä.


On kuitenkin myös epäselvempiä rajoja. Joskus suurvallaksi itsensä kuvittelevat tai sellaiseksi hamuavat saattavat niitä kokeilla.


Esimerkkejä ei tarvitse hakea kaukaa historiasta. Moni muilta osin uudistusmielisestä presidentistä innostunut henkilökin on joutunut myöntämään, ettei Barack Obaman toiminta Syyriassa viime vuosikymmenen alkupuolella ollut omiaan vähentämään Venäjän ja Kiinan laajentumisintoa.


Pelotteen heikkoudesta maksetaan nyt Ukrainassa.


Venäjä uskoi pitkään olevansa koskematon. Ei pelkästään lännen passiivisuuden, vaan viime kädessä ydinaseidensa vuoksi.


Putin taisi tehdä itselleen karhunpalveluksen julistaessaan Ukrainan itäosien alueita Venäjän federaatioon kuuluviksi. Kreml ei nyt oman tulkintansa mukaan hallitse koko valtioaluettaan – vaan eipä ole ydinpommeja Ukrainaan tipahdellut, Natosta puhumattakaan.


Venäläisvapaaehtoisten operaatio Bilhorodin alueella on osoitus siitä, ettei Putinin väkivaltakoneisto kykene valvomaan edes rajakyliä, joiden haltijaksi se kansainvälisesti tunnustetaan.


Mikä neuvoksi? Ydinaseet?


Mikään ei viittaa siihen, että sellaisia oltaisiin nytkään käyttämässä.


Sen sijaan Ukraina on viimein saamassa F-16 -hävittäjiä ja lisää länsipanssareita.


Uusi ilmatorjuntakalusto osoittaa päivä päivältä toimivuutensa kyeten suojaamaan ukrainalaissiviilejä ja sotilaskohteita hyökkääjän iskuilta.


Jopa Saksan liittokansleri Olaf Scholz puhuu Ukrainan EU-jäsenyyden tarpeesta myönteisesti – eivätkä sanat ole enää tyhjää lätinää, vaan raudalla vakuutettuja.


Ranska kouluttaa lentäjiä.


Nato valmistelee Vilnan huippukokouksessa hyväksyttäväksi jonkinlaista lend-lease -avun tyyppistä aseiden massatuotantoa sekä urheasti itsenäisyyttään puolustaneen maan polkua puolustusliiton jäseneksi.


Länsi yritti viimeiseen saakka vakuuttaa diktaattorille, ettei Ukrainaan kannattaisi hyökätä.


Kaikkien punaisten viivojen ylittämisessä ei ole järkeä. Edes moskoviitin logiikalla.

Kuva: Bilhorod-operaatioon osallistuneita venäläisvapaaehtoisia. (https://armyinform.com.ua/army-authors/oksana-ivanecz/ – https://armyinform.com.ua/2023/05/24/legion-svoboda-rossyy-ta-rosijskyj-dobrovolchyj-korpus-rozpovily-pro-svoyi-bojovi-diyi-na-byelgorodshhyni/, CC BY 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=132300646)