Maailma on käymistilassa. Suomen Sotilaan verkkosivuston Maailma tänään -juttusarjassa seurataan Ukrainan, Venäjän, Iranin, Kaukasian ja Keski-Aasian (tai minkä hyvänsä kiinnostavan alueen) tapahtumia globaalien valtasuhteiden järjestyessä nopeasti uudelleen. Juttuja ilmestyy silloin kun tapahtuu – ainakin niin kauan kuin nykyinen ”hulina” jatkuu. Lue eteenpäin ja olet askeleen edellä!
Ukraina ja Kreml
Liikekannallepano
Venäjän liikekannallepano on paljastanut koko maailmalle kuilun maan asukkaiden julkilausutun ”isänmaallisuuden” ja todellisen taistelutahdon välillä.
Nuoret miehet pakenevat ulkomaille, kun vielä ehtivät. Kutsuntatoimistoissa tehdään parhaillaan uusia miljonäärejä virkailijoiden saadessa käärittyä massiivisia lahjusrahoja vapautuspapereita vastaan.
Taistelijoiksi ilman koulutusta etulinjaan lähetettävistä miehistä tuskin on. Ukrainanruotsalainen Anders Östlund totesikin, että ensin maan oli voitettava taistelu ammattitaitoista armeijaa vastaan ja nyt jäljellä on enää ammattitaidoton armeija.
Seuraavat videoklipit, joista jokaisen aitoutta ei ole kyetty aukottomasti vahvistamaan, antavat ”mielenkiintoisen” kuvan uusien sotilaiden kyvyistä ja odotuksista.
Myös Venäjän avioliittotoimistojen on kerrottu täyttyneen, sillä tyttöystäville ei vaimojen tavoin makseta kaatuneista sotilaista korvauksia.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on luvannut taata antautuville venäläissotilaille inhimilliset olosuhteet ja mahdollisuuden olla palaamatta Venäjälle. Tämä heikentänee entisestään joukkojen jo valmiiksi heikkoa taistelutahtoa.
Kokonaisuudessaan rintamalle vaikuttaisi edelleen päätyvän runsas yliedustus köyhien vähemmistökansallisuuksien edustajia – viimeiseksi uhriksi ovat joutuneet Krimin tataarit, joihin kuuluu väitetysti jopa lähes yhdeksän kymmenestä miehitetyltä niemimaalta aseisiin komennetusta.
Joillain alueilla – kuten Kaukasian Dagestanissa – on jo nähty merkittävää vastarintaa. Tästä kerrotaan tarkemmin artikkelin osiossa Kaukasia.
Lisää aseita
Samaan aikaan Yhdysvalloissa on ryhdytty toden teolla pohtimaan uudemman panssarikaluston sekä hävittäjien toimittamista Ukrainalle.
Amerikkalais-norjalaiset NASAMS -ilmatorjuntaohjusjärjestelmät ovat maahan jo saapuneetkin, mikä parantaa Ukrainan kyvykkyyksiä, muttei Zelenskyin mukaan riitä siviilikohteiden suojaamiseen Venäjän terroripommituksilta. Myös Israel on vihdoin tullut esiin ja suostunut auttamaan aseellisesti Ukrainaa Iranin toimitettua Venäjälle maata vastaan käytettäviä lennokkeja.
Miksi liikekannallepano?
Iltalehden julkaisemassa näkökulmakirjoituksessa muistutetaan aiheellisesti, että siinä missä liikekannallepanon sotilaallinen merkitys voi olla pienehkö ja Venäjän kannalta jopa negatiivinen, kannattaa sen muita vaikutuksia pohtia tarkkaan. Olisiko päätöksen taustalla voinut jopa ensisijaisesti olla Euroopan epävakauttaminen sitä seuraavien ihmisvirtojen avulla?
Ehkä ei.
Valppaana tulee silti olla ja Euroopan unionin itäraja onkin venäläisturisteilta menossa pian kiinni.
EU:n ulkopuolisista maista venäläislennot Armeniaan ja Turkkiin ovat huippukalliita sekä täyteen buukattuja. Georgia ei ole maarajaansa sulkenut, mikä on herättänyt kansainvälistä ihmetystä – Z-merkit voi helposti pestä tuulilaseista pois. Sen sijaan venäläissotilaat ovat kyllä yrittäneet estää ihmisvirtoja maahan, mikä on herättänyt suurta huvittuneisuutta vuoden 2008 sodan muistavien georgialaisten keskuudessa.
Ydinuhkako?
Samalla Venäjä on jälleen aktivoinut ydinaseuhka-arsenaalinsa, mutta kovien puheiden vaikutus jää kerta kerralta pienemmäksi. Yhdysvaltain presidentin kansallisen turvallisuuden neuvoantaja Jake Sullivan on kertonut venäläisille tehdyn hyvin tiettäväksi mahdollisen ydiniskun aiheuttamat vakavat seuraukset.
Niin ikään Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kuin ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho suosittelevat säilyttämään päättäväisyyden vouhotuksen edessä.
Ylipäänsä lännessä näyttää muodostuvan aiempaa vahvempi konsensus, jonka mukaan Ukrainan voitto on toivottava ja mahdollinen – sisältäen myös Venäjän väistämättömän tappion. Tästä kertoo muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin lausunto, jossa hän kutsui Venäjän toimintaa paluuksi imperialismin aikaan sekä tähän liittyvää hiljaisuutta osasyyllisyydeksi. Pientä epävarmuutta tosin on kylvänyt Giorgia Melonin blokin vaalivoitto Italiassa.
Kiina ja Mongolia
Myöskään Venäjän suhde etelänaapureihinsa ei ole käymässä helpommaksi.
Kiinan ulkoministeri Wang Yi totesi jo viime viikolla maansa olevan Euroopan unionin puolella halussaan lopettaa Ukrainan sota. Lausunto ei ole yksiselitteinen tuenilmaus Ukrainalle, mutta sen sävyä ei voine pitää Kremlin kannalta positiivisena.
Kiina on kuitenkin ollut Venäjän hallinnon ainoa aito suurvaltakumppani, joka on tarjonnut regiimille ainakin jonkinlaista tukea hyökkäyssodassa. Tämän on ajateltu heikentävän Yhdysvaltain globaalia asemaa ilman, että tästä koituisi Pekingille erityisiä kustannuksia. Nyt alkaa koitua.
Niin ikään Mongolian entinen presidentti Tsakhia Elbegdorj suositteli Venäjän aseisiin rekrytoimien vähemmistökansojen edustajia pakenemaan Mongoliaan, jossa kulttuurisesti läheisiksi koettujen ihmisten olot olisivat siedettävät.
Iran
Venäjän merkittävin liittolaishallinto kärvistelee parhaillaan omien ongelmiensa kanssa, kun ”hijab-rikkomuksesta” pidätetyn 22-vuotiaan Masha Aminin kuolemasta alkunsa saaneet mielenosoitukset ovat levinneet ei vain ympäri Irania, vaan kansainväliseksi liikkeeksi.
Näyttää yhä selvemmältä, että kansallisuus- ja luokkarajat ylittävien protestien tarkoituksena on koko islamilaisen tasavallan ja papistovallan kumoaminen, ei mikään hidas uudistusliike.
Seuraavat videoklipit kertovat omaa kieltään siitä, miten diktatuurin vallitessakin voi kansa nousta barrikadeille – kontrasti Venäjään on valtava.
Mieltä on osoitettu myös ulkomailla ja iranilaisdiasporan vaikutus vallankumouksen onnistumiseen tuleekin luultavasti olemaan suuri.
Suomeksi tapahtumia seuraa aktiivisesti ja niistä kirjoittaa muun muassa toimittaja Bijan Rezai Jahromi.
Monet ovat ihmetelleet länsimaisten feministien ja vapaa-ajattelijoiden hiljaisuutta teokraattisen diktatuurin edessä – onhan kyseessä leimallisesti nimenomaan naisten vallankumous, kuten Valko-Venäjällä pari vuotta sitten.
Erona kuihtuneisiin protesteihin on kuitenkin se, että iranilaiset eivät kaihda itsensä puolustamista myös asein ja tarvittaessa vaikka nyrkein.
Myös viitteitä asevoimien alemman upseeriston siirtymisestä kansalaisten puolelle sekä mahdollisista yhteenotoista diktatuurin ytimeen kuuluvan Iranin Vallankumouskaartin kanssa on jo nähty.
Tiedonsaanti alueelta on osin ongelmallista, sillä verkkoyhteydet on hallinnon toimesta katkaistu tai niitä on vakavasti häiritty. Apua on kuitenkin lupaillut miljardööri Elon Musk Starlink-yhteydellään – eivätkä Iranin valtaapitävät ole muutenkaan vielä kyenneet asettamaan maata täyteen uutispimentoon.
Kaukasia
Imperiumit hajoavat reunoiltaan.
Kaukasia on siksi Venäjän ja sen valtapiirin tulevaisuuden kannalta erityisen mielenkiintoinen alue.
Aloitetaan itsenäisistä valtioista.
Armenia
Venäjä epäonnistui täysin Armenian ja Azerbaidžanin välisen hauraan tulitauon takaajana, mistä kerrottiin tarkemmin tässä artikkelissa. Nyt Armenia näyttäisi kulkevan kohti Yhdysvaltain leiriä, mistä oheinen videoklippi pääkaupunki Jerevanista on mainio osoitus.
Mielenosoittajat ovat vaatineet maan virallista eroa Venäjän johtamasta Kollektiivisesta turvallisuusjärjestöstä ja onpa Jerevanissa väläytelty myös mahdollisuutta lähettää liikekannallepanon vuoksi maahan saapuneet venäläismiehet rajalle turvaksi azereita vastaan.
Hiljattain Armenia kieltäytyi osallistumasta organisaation Kazakstanissa järjestettäviin yhteisharjoituksiin.
Armenian tilanne on merkityksellinen myös Iranin kannalta, sillä maa on pitänyt islamilaisen diktatuurin vastaista rajaansa auki ystävyyspolitiikan nimissä. USA-lähentyminen saattaa muuttaa tilannetta ja entisestään syventää Teheranin kansainvälistä eristystä.
Dagestan
Venäjän hallitsemassa Dagestanissa puolestaan erityisesti naiset ovat Iranin esimerkkiä noudattaen lähteneet kaduille ja olleet valmiita myös ns. suoraan toimintaan liikekannallepanoa vastaan.
Aika näyttää, kuinka pitkälle esimerkiksi liikenteen pysäyttämiseen perustuva aktivismi voi kantaa.
Kreml kuitenkin epäilemättä pelkää islaminuskoisten Kaukasian tasavaltojen kehitystä enemmän kuin koskaan voisi myöntää. Väitetysti Dagestanissa ovat jo palaneet Putinin kuvat.
Mitä väliä?
Kaikki tässä artikkelissa kuvatut tapahtumat ja kehityskulut linkittyvät toisiinsa vaikuttaen vahvasti siihen, millaiseksi seuraavien vuosikymmenten maailmanpoliittinen kartta ja siten myös Suomen sekä laajemmin Euroopan turvallisuustilanne muodostuu.
Ukrainan sodassa on pelissä koko länsimaisen yhteisön uskottavuus.
Vaikka Venäjän fossiilienergiasta irtautuminen on Euroopassa jo pitkällä, Iranin pappisregiimin kaatuminen vaikuttaisi paitsi maahan itseensä sekä sen lähialueisiin – esimerkiksi Syyriaan, jossa Bashar al-Assad menettäisi valtansa lähes varmasti – myös kansainvälisiin energiamarkkinoihin. Demokratisoituneen Iranin edullinen öljy vähentäisi entisestään sen myyntituloista riippuvaisten diktatuurien, kuten Venäjän, Venezuelan sekä Lähi-idän sunnalaisenemmistöisten arabimaiden maailmanpoliittista painoarvoa.
Kiina kärsisi merkittävän tappion, jos sen kanssa viime aikoina vahvasti lähentyneiden Venäjän ja Iranin hallinnot sortuisivat. Toki maa voi yrittää hyötyä Moskovan tai Teheranin heikkoudesta, mutta vain niin kauan kuin pääkaupunkien diktaattorit ja nykyiset eliitit pitävät edes osittain langat käsissään.
Nopea ratkaisu Ukrainassa sekä Iranin (erityisesti Israelille muodostaman) sotilaallisen uhan poistuminen tarkoittaisi myös sitä, että länsimaat voisivat Yhdysvaltain johdolla keskittää entistä enemmän huomiotaan indopasifiselle alueelle ja erityisesti Taiwanin turvaamiseen. Se on kuitenkin edelleen amerikkalaisten strateginen intressi numero yksi.
Artikkelikuva: Venäläistulen kohteeksi joutunut kirkko Kupjanskissa. (By Main Directorate of the State Emergency Service of Ukraine in Kharkiv Oblast – https://www.facebook.com/photo/?fbid=466667255502773&set=pcb.466667438836088 (the whole post), CC BY 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=123415427)
