Parin viikon sisällä on julkaistu kaksi erillistä kyselytutkimusta, jotka molemmat viestittävät kansalaisten kasvaneesta konfliktinpelosta, mutta etenkin varautumisesta sekä uskosta yhteistyön voimaan.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan vuosittain julkaiseman haastattelututkimuksen perusteella maanpuolustustahto on ennätyksellisen korkealla: pääosin huhtikuun aikana tehtyjen haastattelujen perusteella 83 prosenttia haluaa Suomea puolustettavan aseellisesti, jos tänne hyökätään.
Vain prosenttiyksikköä heikompi on suomalaisten luottamus Puolustusvoimien kykyyn torjua maahamme kohdistuvia sotilaallisia uhkia.
Samoin henkilökohtainen maanpuolustustahto vakuuttaa. 82 prosenttia vastasi ”kyllä” kysymykseen, olisiko haastateltu itse valmis osallistumaan hyökkäyksen sattuessa maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjensä ja taitojensa mukaan. 25-34 -vuotiaiden henkilökohtainen valmius maanpuolustukseen tosin oli hiukan vanhempia heikompaa.
Myös asenteet sotilaalliseen yhteistyöhön sekä liittoutumiseen ovat muuttuneet selkeästi.
85 prosenttia pitää nyt Venäjää Suomen turvallisuuden kannalta kielteisenä tekijänä, kun taas vastaavasti Yhdysvaltojen sekä Naton rooli nähdään ennätyksellisen positiivisena.
Puolessa vuodessa Nato-jäsenyyden kannatus on noussut noin kahteen kolmasosaan aiemmasta kolmanneksesta. Vastustajat ovat marginaalissa muodostaen vastaajista vain alle viidenneksen joukon. Kaikkien puolueiden kannattajissa yli puolet tukee jäsenyyttä.
Natosta suojaa ja uhkien puolittamista
Elinkeinoelämän valtuuskunnan 25.5. julkaistu turvallisuuskysely puolestaan valottaa suomalaisten ajatuksia lähivuosien uhkakuvista sekä meneillään olevasta Nato-jäsenyyden hakuprosessista.
Kyselyyn vastanneita pyydettiin arviomaan erilaisten skenaarioiden todennäköisyyksiä asteikolla 0-100 prosenttia siten, että 100 edustaa korkeinta mahdollista todennäköisyyttä. Tulokset on ilmoitettu vastausten keskiarvoina ja mediaaneina.
Painostusta ja vaikuttamista näyttävät useimmat suomalaiset pitävän käytännössä varmana, sillä huolimatta jo itsessään hyvin korkeasta keskiarvosta (86) vastausten mediaani on peräti 99. Näin ollen vastaukset painottuvat voimakkaasti aivan taulukon yläpäähän.
Sotilaallisen voimankäytön suhteen asia on toisin: keskiarvoksi on mitattu 30, mutta mediaaniksi vain 20. Merkittävä osa on siis arvioinut voimankäytön todennäköisyyden viidennestäkin korkeammaksi.
Nato-prosessin sisältämät riskit ymmärretään, mutta myös toisessa vaakakupissa painavat
hyödyt näyttävät kyselyn perusteella tulleen kansalaisille selväksi.
”Jäsenyysprosessiin lähteminen siis kasvattaa suomalaisten mielestä Suomen riskiä joutua Venäjän ikävien toimien kohteeksi, mutta toisaalta riskin ottamisen arvioidaan palkitsevan. Edessä häämöttävän jäsenyyden arvioidaan tarjoavan suojaa Venäjän toimilta ja esimerkiksi puolittavan sotilaallisen voimankäytön todennäköisyyden jäsenyysprosessin aikaisesta 30 prosentista 14 prosenttiin, eli alemmas kuin tilanteessa ilman jäsenyyttä. Mediaanitarkastelussa sotilastoimien todennäköisyys putoaa prosessin aikaisesta viidesosasta (20 %) vain viiteen prosenttiin [mikäli jäsenyys toteutuu], EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto analysoi tuloksia.
Ei yksin, mutta itse
Kyselyjen tulokset näyttävät tukevan toisiaan hyvin.
Suomalaiset eivät luota vieraaseen apuun tai ainakin pitävät omaa maanpuolustusta elintärkeänä – mikä on Natonkin vaatimus – mutta ovat vihdoin ottaneet omakseen myös jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin toiveen: ”Ei koskaan enää yksin!”.
