Iltalehden tietojen mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö olisi mahdollisesti hankkimassa Suomelle ns. MNNA -statusta parhaillaan käynnissä olevan Yhdysvaltain-vierailunsa aikana.
Naton sisarpuoli
MNNA eli Major non-Nato Ally on amerikkalaisten läheisille, ei-Natoon kuuluville liittolaismaille myöntämä asema, joka oikeuttaa erilaisiin sotilaallisiin ja taloudellisiin etuihin. Status ei itsessään sisällä sopimusta turvatakuista, mutta usein MNNA-maille on sellaisetkin annettu.
Käytännössä MNNA-maat saavat esimerkiksi pääsyn moniin Yhdysvaltain puolustusministeriön tutkimushankkeisiin, etusijan asekaupassa (erityisesti muita laajemman valikoiman panssarintorjunta-aseita), paremmat mahdollisuudet amerikkalaiskaluston käyttöön konfliktin aikana sekä etuja liittolaismaan puolustusteollisuuden yrityksille
.
Suomen MNNA-asema olisi sikäli erikoinen, ettei yksikään järjestelyn piirissä tällä hetkellä oleva valtio sijaitse Euroopassa. Historiallisesti tämä on ymmärrettävää, sillä Euroopan ja Pohjois-Atlantin alueella toimivaksi amerikkalaisjohtoiseksi aluepuolustusjärjestöksi on perustettu kylmän sodan alkaessa Nato.
Natossa on kuitenkin myös ominaisuus, joka periytyy siirtomaavallan rippeistään mustasukkaisesti kiinnipitäneiden Ison-Britannian, Ranskan ja Portugalin mukanaolosta: organisaation sopimustekstit rajoittavat puolustusliiton toiminta-alueen Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan sekä niiden väliselle merialueelle. Näin ollen esimerkiksi Argentiinan hyökkäys Falklandsaarille (Malvinas) vuonna 1982 ei laukaissut kollektiivisen puolustuksen mekanismia, vaan britit saivat palauttaa saaret haltuunsa omin voimin.
Muita MNNA:n erityispiirteitä ovat sen kahdenvälisyys ja vähäisemmät poliittiset ulottuvuudet kuin demokraattisten oikeusvaltioiden liittona leimallisesti esiintyvän Naton tapauksessa. Vaikka statuksesta nauttivat monet yhteiskunnaltaan eurooppalaistyyliset tai sellaiseksi pyrkivät maat kuten Etelä-Korea, Australia, Japani ja Tunisia, asema on saatettu myöntää myös selkeän suurstrategisin perustein. Naton perustajajäsenistä puolestaan ainoastaan Portugali ei ollut demokratia (vaikka siitä sellainen tulikin) ja sittemmin puolustusliitto on vaatinut, että ainakin liityttäessä jäsenkandidaatin vapausarvojen noudattamisen ja kansanvallan tulee olla siedettävässä kunnossa. Tämä ei tosin ole aina estänyt jäsenmaita luisumasta kohti yksinvaltaa.
Viimeisimpänä MNNA-status myönnettiin Lähi-idässä taitavasti kaksilla korteilla pelanneelle Qatarille, joka hyötyy Yhdysvaltain sotilaallisesta läsnäolosta samalla kuitenkin jossain määrin sympatisoiden perinteisiä USA:n geopoliittisia vastustajia. Toisaalta Qatar tuki esimerkiksi Syyrian kansannousua merkittävästi ainakin sen alkuvaiheessa. Donald Trumpin presidenttikaudella maa joutui paitsioon sekä naapureidensa että amerikkalaisten silmissä, mutta lännen energiahuoltovarmuuden turvaamisessa kipeästi apua kaivannut Joe Biden myönsi Dohalle sen havitteleman erikoisaseman tämän vuoden tammikuussa vedoten maan antamaan apuun Afganistanista vetäytymisen aikana.
Hiljattain EU-jäsenhakemuksensä jättäneet Ukraina, Georgia ja Moldova ovat kaikki halunneet itselleen MNNA-aseman, mutta toistaiseksi tuloksetta. Tämäkin tosin saattaa ennennäkemättömän läntisen sympatia-aallon myötä muuttua.
Liittoutumattomuuden hautajaiset
Miksi Suomi sitten kaipaisi nimenomaan tällaista erikoisjärjestelyä? Lyhyt vastaus on, että asema suojaisi todennäköisesti pian aloitettavaa Nato-hakemusprosessia valmiiksi äärimmäisen tulehtuneen turvallisuustilanteen vallitessa. Euroopassa ei ole muita MNNA-maita, koska asemamme ja Ukrainan sota ovat vailla ennakkotapauksia.
Jos – ja tämä on vielä ehdollista – Niinistö kävelee tänään Valkoisesta talossa taskussaan Suomen MNNA -status, on sotilaallisen liittoutumattomuutemme aikakausi täydellisesti ohitse.
Suomenkieliselle ei välttämättä helposti aukea termien “partner” ja “ally” tai “allied” ja “aligned” väliset erot, jotka kuitenkin ovat amerikkalaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kielenkäytössä merkittäviä. Nato-maita ja liittolaisia, joiden kanssa harjoitettava yhteistyö on luonteeltaan syvää ja sitoutunutta, käytetään nimitystä ally (liittolainen), kun taas esimerkiksi Suomesta on useimmiten puhuttu käsitteellä “non-NATO partner”, Naton ulkopuolinen kumppanimaa. “Alignment”, joka Suomessa usein käännetään liittoutumattomuudeksi, tarkoittaa kuitenkin pikemminkin asemoitumista.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu on todennut, ettei Suomi ole enää “non-aligned”, asemoitumaton. Tämä tarkoittaa myös, että perinteisessä mielessä ymmärrettynä liittoutumattomuutemme on ollut käytännössä fiktiivinen asiantila jo pidemmän aikaa. MNNA-status selkiyttäisi asemamme välittömästi, minkä jälkeen ratkaisu voitaisiin sementoida monenkeskiseen yhteistyöhön ja sitoumuksiin nojaavalla Nato-jäsenyydellä. Viimeisten kyselytutkimusten perusteella mukaan olisi tulossa myös Ruotsi.
Kuva: Amerikkalaisia, australialaisia ja uusiseelantilaisia sotilaita Irakissa. (Spc. Audrey Ward – Defense Visual Information Distribution Service, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=101228522)
