Sodan usvaa -sarjan kolmas kokoomateos on ilmestynyt vastikään. Kolmannen teoksen teemana on varautuminen, valmius ja nykyaikainen sodankäynti.
Allaoleva teksti on Maanpuolustuskorkeakoulun materiaalia, mm. MPKK:n rehtorin tervehdyksestä ja hänen saatesanoistaan teoksen alusta.
Teos on alan parhaiden kansallisten asiantuntijoiden ja ammattilaisten muodostama näkemys varautumisesta, valmiudesta ja nykyaikaisesta sodankäynnistä sekä niiden välisestä vuorovaikutussuhteesta.
Artikkelien kokonaisuus muodostaa lukijalle paremman ymmärryksen nykyaikaisten sotien monimuotoisuudesta. Kirjan päätarkoituksena on korostaa, että turvallisuusympäristön jatkuva muutos on vaikuttanut ja tulee edelleen vaikuttamaan yhteiskuntiin ja yksilöihin entistä kokonaisvaltaisemmin. Tämä edellyttää meiltä kansalaisina, yksilöinä ja yhteiskuntana parempaa ymmärrystä varautumisen ja valmiuden tärkeydestä.
Venäjän sota Ukrainassa on osoittanut, että iskut siviilikohteisiin ja kriittiseen infrastruktuuriin ovat saaneet keskeisen roolin aseellisissa konflikteissa. Tämä saattaa aiheuttaa monella valtiolla muutoksia varautumiseen, yhteiskunnan kriisinsietokyvyn kriittiseen arviointiin, pelastustoimen järjestelyihin, sotilaalliseen suunnitteluun, sotilasoppeihin ja -koulutukseen
Sodan kuva muodostuu käytännössä viidestä eri tekijästä, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Sen keskeisiä määrittäjiä ovat uhkakuvat, käsitys sodan luonteesta sekä asevoimien rooli osana turvallisuutta. Näiden kolmen tekijän lisäksi teknologian kehitys sekä yhteisön käytössä olevat resurssit vaikuttavat merkittävästi sodan kuvaan.
Erityisesti uhkakuva on tärkeä tekijä sodan kuvaa määriteltäessä. Uhkakuva ei viittaa pelkästään toiseen valtioon, vaan se voi olla mikä tahansa riskiksi tulkittu tekijä. Uhkakuvat ja niiden muutokset asettavat erilaisille toimijoille, kuten valtiolle ja liittoumille, vaatimuksia valmistautua uhkan torjuntaan.
Valtioiden sekä liittoumien käsitys siitä, minkälaisiin turvallisuusuhkiin nyt ja lähitulevaisuudessa tulee varautua, ohjaa sitä, minkälaisia varautumistoimenpiteitä tarvitaan ja minkälaisiin tilanteisiin yhteiskunnan täytyy kyetä. Varautuminen tuottaa valmiutta kohdata erilaisia poikkeustilanteita, kuten normaaliolojen häiriötilanteita, äärimmillään jopa kriisejä tai sodankäynnin laaja-alaisuuden.
Sodan Usvaa -tutkimusverkosto julkaisi vuonna 2022 ensimmäisen tutkimusartikkeleihin perustuvan kirjan nimeltä Sodan usvaa – Sodankäynti muutoksessa ja vuonna 2023 toisen kirjan nimeltä Sodan usvaa II – Sodankäynnin laaja-alaisuus. Tämä artikkelikokoelma Sodan usvaa III – Varautuminen, valmius ja nykyaikainen sodankäynti on luonteva jatko aktiivisesti toimivan tutkimusverkoston julkaisuille, jotka toimivat käsiteltävien aiheiden myötä keskustelun avauksena ja osoituksena Maanpuolustuskorkeakoulussa tehtävän tutkimuksen jalkauttamisesta opetuskäyttöön ja laajan yleisön luettaviksi.
