Kun Suomi liittyi Naton jäseneksi, tuli myös tarpeelliseksi lähettää Naton komentorakenteisiin ja muihin keskeisiin sotilastehtäviin suomalaisia upseereja ja aliupseereja. Kokonaisvahvuus Naton komentorakenteessa tullee olemaan karkeasti 150 henkeä, mutta tähän edetään asteittain. Tavoitteena on saavuttaa täysvahvuus 5–6 vuoden kuluttua. Suomenkin noudattama Naton rotaatio eli palvelusaika tehtävässä on kolme vuotta.
Ulkomaan tehtävillä on Suomelle strateginen merkitys. Tehtävien kautta saadaan tehokas vaikutuskanava tukemaan uutta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme.
Palvelus ulkomailla on vaativaa mutta myös palkitsevaa. Työtehtävissä ja vapaa-ajalla pääsee tutustumaan uuteen kohdemaahansa ja kansainväliseen työporukkaan. Tavoista, asenteista ja kulttuureista on paljon opittavaa. Asemamaa tulee tutuksi, kun elää osana sen yhteiskuntaa.
Pääosa esikunnista tarjoaa myös paljon hyvänmielen etuja, kuten erinomaiset liikuntamahdollisuudet uimahalleineen, kuntosaleineen ja liikuntahalleineen sekä ohjattuine treenitapahtumineen. Lisäksi tarjolla on lukuisia harrastuspiirejä ja edullisia vapaa-ajan ryhmämatkoja myös naapurimaihin.
Perheellisen haasteet
Ulkomaanpalvelus on perheelliselle joskus haastavaa, jos lapset ovat teini-iässä ja peruskoulun loppupuolella pitäisi kilvoitella lukiopaikasta. Samoin lukioikäiset monesti katsovat jo tulevaisuuden yliopistopaikkaa, joihin pääsyyn lukiomenestys vaikuttaa merkittävästi. Ulkomailla tarjolla olevat koulut eivät välttämättä täytä tarvittavassa määrin suomalaisen koulujärjestelmän vaatimuksia. Sen sijaan pienten lasten kanssa on hyvä lähteä. Lapset oppivat leikkikoulussa tai koulussa uuden kielen ja saavat vielä kiinni suomalaisesta koulujärjestelmästä paluun jälkeen.
Kun puoliso tekee uraa Suomessa, kolmen vuoden poissaolo voi olla omissa tehtävissä etenemisen kannalta ongelmallista. Myös eläkkeen tienaaminen keskeytyy. Entä onko työtä tarjolla paluun jälkeen? Joissain tapauksissa puoliso voi työskennellä myös ulkomailla, mutta se ei ole ihan helppoa.
Pitäisikö siis ottaa perhe mukaan vai lähteä yksin? Yksin reissuun lähtiessä kolme vuotta kaukana kotoa voi olla raskas taakka koko perheelle.
Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita toteaa, että perheen ja puolison asema vaativat vielä kehittämistä.
”On hyvä, että nyt ensivaiheessa komentorakenteen palkkauksesta saatiin sopimus. Kehitettävää kuitenkin jäi. Palvelussuhteen ehdot eivät ole vielä parhaalla mahdollisella tasolla perheen tukemiseksi. Ulkomaanpalveluksen merkitys kasvaa tulevaisuudessa, nyt on ja tulee olemaan muitakin tehtäviä kuin komentorakenne”, Viita pohtii.
Sopimus palkkauksesta
Puolustusvoimien henkilöstöjärjestöt, Puolustusvoimat ja puolustusministeriö ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen. Normaaliin tapaan neuvottelutulos annettiin hyväksyttäväksi valtiovarainministeriöön, joka hyväksyi sen 16. helmikuuta.
Valtionvarainministeriö on hyväksynyt saavutetun neuvottelutuloksen virkaehtosopimuksesta, joka koskee Naton komentorakenteen palkkausta ja työaikoja. Sopimus astuu voimaan 1. maaliskuuta 2024.
Sopimuksen mukaan kyseessä on kokonaispalkkaussopimus, eli peruspalkkaan on sisällytetty haittakorvauksia arvioidun keskimääräisen toteuman mukaan. Erillisiä lisiä tai ylityökorvauksia ei makseta. Palkan määrää sotilasarvo. Työaika on Natossa noudatettava 38 tuntia viikossa, ja tuntien tasoittaminen tehdään Nato-määräysten mukaan kahden kuukauden kuluessa.
Mikäli työtehtävä on esimiestehtävä (Leadership position), kuten toimisto- tai osastopäällikön pesti, sotilasarvon mukaan määräytyvään palkkaan maksetaan lisää 300 euroa kuukaudessa majurin, everstiluutnantin sekä ylivääpelin ja sotilasmestarin sotilasarvoissa palveleville.
Sopimuskokonaisuutta tarkastellaan ja kehitetään sovitun aikataulun mukaisesti, kun sopimuksen toimivuudesta on saatu riittävästi kokemuksia.
Jos Nato-tehtäväänmääräyksen aikana virkamieheltä kyseisessä tehtävässä edellytetään lentotoimintaan liittyvän erityiskelpoisuuden ylläpitoa tai sellaisen käyttöä, virkamiehelle maksetaan Puolustusvoimien palkkausjärjestelmäsopimuksen mukaisen lisäpalkkion suuruista lisää niistä sovituin ja määrätyin edellytyksin.
Pääluottamusmies Tero Pynnönen pitää kertyvien ylitöiden seurantaa ja tasoittamista Nato-direktiivin mukaisesti erittäin tärkeinä yksityiskohtina tehdyssä sopimuksessa: ”Sotilaiden työaikasuojelun kehittäminen on edelleen Upseeriliiton keskeinen tavoite. Nato-tehtävissä työajan kirjaaminen on merkittävä asia.”
