Venäjä ampui pohjois-korealaisia lyhyen kantaman ballistisia ohjuksia Ukrainaan ainakin osassa vuodenvaihteen mittavista ohjusiskuista joulukuun lopussa ja tammikuun alussa. Ohjuksia käytettiin siviili-infrastruktuuria ja asuinalueita vastaan. Pohjois-Korean ohjukset ilmestyivät Ukrainan sotanäyttämölle nyt ensimmäistä kertaa.
Etelä-Korean tiedustelulähteet saivat viitteitä näiden ballististen ohjusten mahdollisesta siirrosta Venäjälle ja tiedottivat tästä loppusyksystä 2023. Yhdysvaltain tiedustelupalvelun mukaan tuntematon määrä pohjois-korealaisia ballistisia ohjuksia siirrettiin Venäjälle lokakuussa 2023.
Harkovan koillisalueen kuvernööri ilmoitti taannoin, että Venäjän ampui alueelle ohjuksia, jotka eivät olleet venäläisiä. Myöhemmin ukrainalaiset viranomaiset ilmoittivat, että ohjukset ovat olleen pohjois-korealaisia. Myös Yhdysvallat on vahvistanut nämä tiedot kahden ensimmäisen ohjusoperaation jälkeen.
Käytettävissä olevan kuvamateriaalin perusteella asiantuntijat ovat päätelleet kuvissa näkyvistä ohjuksen jäänteistä, että ne viittaavat Pohjois-Korean Hwasong-11-ohjusperheeseen, johon kuuluvat KN-23 ja KN-24. Ukrainalaisilla on yksityiskohtaiset tiedot käytettävissään. Vaikka nämä ohjukset muistuttavat ulkoisesti hyvin läheisesti venäläistä 9K720 Iskander -ohjusta, se on kuitenkin ilmeisesti Pohjois-Korean omaa kehitystyötä.
Itse olen tehnyt tätä ns. sirpale- ja kuoppatutkimusta Syyriassa, eli tiedustelua ampumatarvikkeiden jäänteiden ja vaikutuksen perusteella. Voin todeta, että sillä päästään yllättävän yksityiskohtaisiin tietoihin käytetyistä aseista, esimerkiksi kranaateista, ohjuksista ja lennokeista.
Ohjusten käyttöönottoa Venäjällä on ollut mahdollisesti tukemassa pohjois-korealaisia teknisiä neuvonantajia ja ohjusyksiköiden käyttöhenkilöstöä.
Ohjus
Pohjois-Korea esitteli ensimmäisen kerran KN-23 -ohjuksiaan sotilasparaatissa helmikuussa 2018. KN-23 (virallisesti Hwasong-11Ga) on lyhyen kantaman ballistinen ohjus, mutta se on suunniteltu lentämään matalalla lentoradalla, ns. kvasi-ballistisella tai näennäisballistisella radalla, mikä lyhentää ohjuksen lentoaikaa. Ohjus käy noin 50 km:n korkeudessa, jolloin se on koko lentonsa ajan mahdollisesti ohjattavissa.
KN-23:n hyötykuorma on arvioitu olevan noin 500 kg. Taistelukärki voi olla tavanomainen, kuten Ukrainaan ammutuissa ohjuksissa tai se on mahdollista varustaa myös ydinräjähteellä. Ohjuksesta on olemassa neljä eri kokoista versiota.
Ohjuksen kantaman arvioidaan olevan noin 450 km 500 kg:n hyötykuormalla, mutta kantamaa on mahdollista pidentää 690 km:iin pienemmällä taistelukärjellä. KN-23:n aktiivinen ohjautuminen satelliittipaikannukseen perustuen mahdollistaa noin 100 m:n tarkkuuden (CEP – Circular Error Point; ammuttaessa paljon ohjuksia, puolet osuu 100 m säteisen ympyrän sisälle maalipisteestä). Inertiasuunnistusta käytettäessä CEP on arviolta 200 m. Inertiasuunnistusmenetelmän etuna on, ettei sitä voi häiritä elektronisen sodankäynnin menetelmin.
Ohjus ammutaan tavanomaisimmin raskaalta kuorma-autoalustalta, mutta Pohjois-Korealla on myös junanvaunusta laukaistavia versioita sekä mahdollisesti ohjussiiloihin sijoitettuja ohjuksia. Ohjuksesta on suunniteltu sukellusveneasetta ja kokeita vedenalaisesta laukaisusta on tehty.
Kuvat Wikipedia Commons
