Rannikkojääkärit

Artikkelit
Jarmo Sinkkonen

 

”Suomen merijalkaväki”, rannikkojääkärit ovat erikoiskoulutettu ja erikoisvarustettu saariston ja rannikon jalkaväkijoukko. Joukon tunnuksena on vihreä baretti kultaisella merikotkakokardilla.

Rannikkojääkärijoukkoja voidaan käyttää tavallisen jalkaväenkin tapaan mantereella, mutta se olisi monessa tapauksessa erikoisjoukon tuhlausta. Pienehkön syväyksen omaavan taisteluvenekalustonsa turvin joukko pääsee liikkumaan varsin vapaasti saaristossa väylästön ulkopuolellakin, kun tietää karikot ja syvyysolosuhteet.

Suomalainen saaristo merialueillamme on varsin ainutlaatuista. Vastaavaa pikkupiirteistä, kallioista, karikkoista tuhansien saarien ja luotojen rikkomaa ja vedensyvyydeltään matalaa saaristoa ei ole muualla kuin meillä ja Tukholman saaristossa. Laajimmillaan se on Saaristomerellä Ahvenanmaa mukaan lukien ja saarivyöhyke kaventuu Suomenlahtea itään päin mentäessä. Saaristo on poikkeuksellisen haastavaa jalkaväkioperaatioille.

Rannikkojääkäreitä koulutetaan monipuolisesti rannikkojääkäri-, rannikko-ohjus-, panssarintorjunta- ja tiedustelutehtäviin sekä veneenkuljettajiksi. Lisäksi koulutushaaroja ovat kranaatinheitin-, viesti-  sekä pioneeritehtävät.

Rannikkojääkärikomppanioiden taistelijat on varustettu rynnäkkökiväärein punapistetähtäimineen, singoin, PKM-konekiväärein ja TRG-tarkkuuskiväärein. Muu taisteluvarustus on uusinta uutta mm. taistelijoiden henkilökohtaisen suojan osalta.

 

Jehu-taisteluveneiden suunnittelun tavoite on ollut veneiden suorituskyvyn optimointi toimimaan Itämeren ainutlaatuisissa saaristo-olosuhteissa.

 

Monipuoliset tehtävät

Rannikkojääkärien taistelutehtävät ovat hyökkäyspainotteisia. Kuten Vaasan rannikkojääkäripataljoonan komentaja Atte Löytönen totesi: ”Tehtävämme ovat erittäin monipuolisia saariston ja rannikon haastavassa toimintaympäristössä”. Tehtäviä voivat olla esimerkiksi vihollisen joukkojen lyöminen hyökkäämällä tai erikoisjoukkojen etsintä ja tuhoaminen saaristossa.

Sodan ajan rannikkojääkäripataljoona kykenee toimimaan itsenäisesti, mutta sillä on mahdollisuus monipuoliseen tukeen ja tulenkäyttöön aina ilmavoimien suorittamia täsmäpommituksia myöten.

Keihäänkärkenä on valmiusyksikkö, VYKS, joka koulutetaan vapaaehtoisuuden perusteella. Heillä on kaikkein modernein varustus sekä laajin ja monipuolisin, eriytetty koulutusohjelma. Joukko liikkuu maalla Paseilla, panssariajoneuvoilla ja merellä taisteluvenein. Samoin joukko saa helikopteritoimintakoulutuksen ja harjoittelee siirtoja NH-90 helikopterein. Joukolle annetaan myös kansainvälinen kriisinhallintakoulutus.

Rannikkojääkäreiden valmiusyksikön taistelijat tunnistaa sinisestä valmiusyksikkltunnuksesta.

 

Kansainvälisyyttä

Yhteinen harjoittely Ruotsin rannikkojääkärien kanssa on jo pitkä perinne yli 20 vuoden kokemuksella. Uudenmaan Prikaati pitää tiivistä yhteyttä Tukholman läheisyyteen sijoitettuun ruotsalaiseen amfibiorykmenttiin. Toinen aktiivinen kumppani on United States Marine Corps, USMC, Yhdysvaltain merijalkaväki. Lisälsi yhteistoimintaa ka –harjoittelua on ollut Alankomaiden kuninkaallisen merijalkaväen, Saksan Meripataljoonan, Iso-Britannian joukkojen kanssa.

 

Hyvä ja haluttu koulutus luo elinikäisen yhteyden

Rannikkojääkärikoulutus on vaativaa, mielenkiintoista ja elämyksellistä upeissa saariston maisemissa. Jokainen joutuu ponnistelemaan ja ylittämään itsensä, helpolla ei pääse. Monipuolisessa koulutuksessa joutuu haastamaan ja testaamaan itseään – ehkä oppimaan myös uusia asioita itsestään. Äidinkielenään suomea puhuvat haluavat palvelukseen Uudenmaan prikaatin usein juuri ruotsin kielen oppimisen takia. Palvelus prikaatissa antaa lyhyessä ajassa valtavan purskeen koulussa opitun ruotsin harjaannuttamiseksi.

Rannikkojääkäreitä koulutetaan ainoastaan Uudenmaan prikaatissa, joka on merivoimien joukko-osasto Tammisaaressa. Uudenmaan prikaati on yksi vanhimmista joukko-osastoista ja ainut ruotsinkielinen joukko-osasto Suomessa.

Rannikkojääkärit tukevat iskuosastohyökkäystään omilla kranaatinheittimillään.

 

Suomen Sotilaalla oli poikkeuksellinen mahdollisuus seurata rannikkojääkäreiden koulutusta Suomenlahden saaristossa ja Hankoniemellä Syndalenin harjoitus- ja ampuma-alueella. Lehtemme haastatteli Vaasan rannikkojääkäripataljoonan komentajaa, komentaja (everstiluutnanttia vastaava merivoimien sotilasarvo) Atte Löytöstä, sekä eri yksiköiden päällikköjä.

Suomen Sotilaan irtonumero 6/23 on pian saatavana Lehtipisteistä. Löydät sieltä laajan kirjoituksen tästä haastaviin olosuhteisiin koulutetusta ja varustetusta iskujoukosta ja myöskin lyhyemmän artikkelin joukon lähihistoriasta.

 

Kuvat Uudenmaan prikaati.