Australiasta sotatoimiin Ukrainaan tulleet pahvilennokit tai ”kenkälaatikkolennokit” ovat osoittaneet erinomaisuutensa sotatoimissa. Halpa laite ”itsemurhatehtäviin”, mutta sitä voidaan myös ottaa laskuun nurmikolle ja käyttää uudelleen. Lennokissa ei ole laskutelineitä tai jalaksia, se laskeutuu mahalleen, joten ”kiitotien” pitää olla pehmeä ja tasainen.
Suomen Sotilaalla oli mahdollisuus keskustella valmistajan kanssa tästä erikoisuudesta, viralliselta nimeltään Precision Payload Delivery System (PPDS). Kyse on kevyestä, kärkiväliltään kaksimetrisestä lentolaitteesta, joka on tehty kuljettamaan ”jotain”. Valmistaja ei tuota lennokkiinsa taistelukärkiä tai tiedustelulaitteistoa. Lennokki itse painaa ilman hyötykuorma 2,4 kg ja suuren siipipinta-alansa johdosta se kantaa hyötykuormaa kolme kiloa. Riippuen kuormasta ja valitusta akusta, lentomatka on parhaimmillaan 120 kilometriä. Lentonopeus on varsin hidas, vain 60 km/h.
Vaikka puhutaan pahvilennokista, niin materiaali on itse asiassa kovaa vaahtomuovilevyä, joka on pinnoitettu molemmin puolin vahvalla, vahapintaisella kartongilla. Materiaali kestää tarpeelliset taivutukset ja taitokset. Vettä hylkivänä, vahapintaisena lennokki ei sula sateessa lennettäessä!
Lennokit toimitetaan käyttäjälle ”IKEA-tyyliin”, itse lentorunko tiiviinä pakkauksena, josta kuva ohessa. Kokoaminen tapahtuu videon opastamana läppäriltä tai padilta ohjeita seuraten. Kokoamiseen käytetään teippejä ja vahvaa kuminauhaa. Sitten vaan moottori, akusto ja lentoelektroniikka paikalleen. Ja lopuksi hyötykuorma. Lentorungot toimitetaan kymmenen koneen parteissa.
Seuraavaksi tietokoneelta ohjelmoidaan koneelle reitti. Lennokki suunnistaa GPS-navigoinnin avulla, joten se lentää haluttujen reittipisteiden kautta halutulla korkeudella, jota voidaan vaihdella. Näin lennokki voi välttää paikkoja, joissa se havaittaisin. Kun reitti on koneella muistissaan, se voi lentää säteilemättä ympäristöönsä, jolloin se on radiotaajuustiedustelulle näkymätön. Samoin koneen tutkaheijaste on mitätön pahvimateriaalista johtuen, joten se on myös tutkavalvonnalle haastava maali. Kun kaikki on valmista, kone ilmaan: sen voi lähettää käsistä heittämällä tai käyttöen yksinkertaista katapulttia.
Ukraina on käyttänyt jonkinlaista viuhkapanosta hyökätessään Venäjän lentotukikohtiin, johon reagoitiin kokoamalla vanhoja autonrenkaita lentokoneiden päälle. Tästä ”autonrengaspanssarista” juttua on julkaistu vähän aiemmin täällä Suomen Sotilaan nettilehdessä. Viuhkapanos laukeaa GPS-koordinaattien mukaan oikealla hetkellä. Lisäksi on tietoja, että näitä koneita on varustettu GoPro-videokameralla, joka on kuvannut tiedusteltavia kohteita ja palannut lähtöpaikkaansa, jossa kuvamateriaali on purettu. Tällöin tiedustelutiedoissa on viivettä tilanteesta riippuen noin 30 minuuttia. Mutta vain mielikuvitus, painorajoitus ja hyötykuorman mitat rajoittavat mitä moninaisimpia kayttötarkoituksia.
Otsikkokuva valmistajan, kuva rakennussarjasta kirjoittajan.