Suomen Sotilas Baanalla

Artikkelit
Arto Ojanen


Suomen Sotilas tutustui Ilmavoimien Baana 23 -maantietukikohtaharjoitukseen Tervon varalaskupaikalla, joka sijaitsee Kuopion länsipuolella. Sinne on rakennettu 2 700 metrin kiitotie poikkeuksellisesti kapealle seututielle 551. Monestihan varalaskupaikat sijaitsevat leveillä valtateillä. Leveyttä tännekin on kuitenkin saatu vaadittavat 25 metriä. Harjoitus päättyi perjantaina 22.9.


Karjalan lennoston johtama harjoitus alkoi maanantaina. Ilmavoimat taitaa suhdetoiminnan, joten paikalliset asukkaat oli kutsuttu tutustumaan harjoitukseen tiistaina. Paikalle saapui noin 500 henkilöä; ei kuulosta paljolta, mutta harvaan asutussa Pohjois-Savossa se on suuri määrä. Yleisölle esittäytyneen hävittäjälentäjän nimmaritkin kelpasivat monelle.


Sotilaalliseen tapaan ilmoittaa KarLston esikuntapäällikkö evl Tommi Pyöriä joukot Ilmavoimien komentaja J.-P. Keräselle. Vasemmalla Norjan ilmavoimien komentaja Rolf Folland. Kuva: Arto Ojanen


Vuotuiset maantietukikohtaharjoitukset herättävät aina runsaasti julkisuutta, mutta Ilmavoimien mukaan kyseessä on hyvin tavanomainen ja yksinkertainen toistuva harjoitus. Järjestelyihin osallistuu noin 100 henkilöä; ohjaajien määrää ei kerrottu. Hajautettu toiminta on vanha perinne, johon vuosittain koulutetaan uusia ohjaajia. Heidän koulutukseensa kuuluu laskeutumisharjoituksia niin valoisassa kuin pimeässäkin. Harjoituspaikka vaihtuu vuosittain, jolloin kokemuksia kertyy eri kentiltä sekä lentäjille että järjestämisorganisaatioille. Tällä kertaa harjoitusviikon aikana laskeutumisia oli päivittäin noin 100 kappaletta.


Paikalla olivat Suomen ja Norjan ilmavoimien komentajat. Suomen ilmavoimien komentaja, prikaatikenraali Juha-Pekka Keränen kertoi Suomen Sotilaalle, että oman ilmasotadoktriinimme periaatteet osoittautuivat oikeiksi Ukrainan sodan kokemusten valossa. Laajalle hajautetulla toiminnalla sekä ilmatorjunnalla pystyi Ukrainakin kiistämään Venäjän ilmaherruuden. Lennokit ovat osoittautuneet korvaamattomiksi, mutta myös miehitetyllä lentokokeella on yhä paikkansa nykyaikaisessa sodassa. Ilman lentokoneiden nopeasti siirrettävää tulitukea ovat taistelut Ukrainassa jämähtäneet muistuttamaan ensimmäisen maailmansodan asemasotaa.


Myös RAF:n Eurofigter Typhoon operoi maantietukikohdasta ensimmäisen kerran. Kaksi konetta oli saapunut Rissalaan; lento-oppilaiden määrää ei ilmoitettu. Lentäjät tutustuivat alueeseen etukäteen Karjalan lennoston simulaattorilla, ja sen jälkeen odottivat tositoimet. Enempää ei tarvittu. Kyseessä olivat kuitenkin kokeneet lentäjät. Mediapäivänä eivät Typhoonit laskeutuneet, vaan ohjelmassa oli ainoastaan niin sanottuja läpilaskuja: Kone laskeutuu siten, että pyörät hipaisevat kenttää ainakin melkein, jonka jälkeen noustaan takaisin taivaalle. Hyvin tämä onnistui, vain yksi Typhoon keskeytti homman syystä tai toisesta puunlatvojen tasalla.


RAF Eurofighter Typhoon. Kuva: Arto Ojanen


Päivän päävieraiden saapumista jouduttiin matalalla olleiden pilvien johdosta siirtämään pari tuntia. Lopulta täytti odotettujen norjalaisvieraiden suihkumoottorien jylinä taivaan. Koneet saapuivat suoraan tukikohdastaan Örlandista, ja sinne takaisin ne myös palasivat pikaisen Suomi-vierailun päätteeksi. F-35A-pari teki kierroksen tilapäiskentän yläpuolella ja ryhtyi sen jälkeen muiden tavoin harjoittelemaan läpilaskuja. Kun niitä oli tehty 4–5 kappaletta konetta kohti, hävittäjät laskeutuivat baanalle peräkkäin ja rullasivat kohti tien levikkeelle tehtyä huoltopaikkaa sekä odottavaa katsojajoukkoa. Tässä vaiheessa tilaisuuden johto oli siirtynyt Norjan ilmavoimien vahvalle mediaosastolle, joka antoi mediaväellemme tarvittavat ohjeet. Maantietukikohta-harjoittelu näytti olevan iso uutinen norjalaisille. 


Ohjaajat pysyivät koko ajan paikoillaan kabiineissaan noin tunnin maassaolon aikana. Koneet tankattiin ns. kuumatankkausmenetelmällä, eli moottoreita ei sammutettu sen aikana. Tämä tapahtui suomalais-norjalaisena yhteistyönä varusmiestemme käyttämistä säiliöautoista. Huolellinen piti olla, sotilaspalokunnan sammutusauto olisi tuskin paljon auttanut, jos letku olisi irronnut kesken tankkauksen moottorien ollessa käynnissä, kuten takavuosien Formula-1-kisoissa joskus tapahtui.


Tankkausoperaatio sujui vauhdikkaasti ilman mitään hämminkejä, ja noin tunnin vierailu Suomessa oli päättynyt. Ennen takaisin ilmaan nousua norjalaisten jarrulämpötilojen mittaus kesti kauemmin kuin polttoaineen lisäys. Kyseessä ei olut mikään hämminki, kertoi mediatiimi jälkeenpäin. Kaikki on vielä opiskelua, eikä sallittuja raja-arvoja jarrujen jäähdyttelylle ole siten olemassa. Sotilasilmailu on siviililentämisen tavoin tarkasti säänneltyä.


Jarrujen lämpötilojen seuranta otti enemmän aikaa kuin koneiden tankkaus. Kuva: Arto Ojanen


Uudet liittolaisemme tarvitsevat osaamistamme myös jatkossa, ennakoivat Ilmavoimien edustajat. Meillä on eurooppalaisittain katsoen käytössämme isot harjoitusalueet, jotka kelpaisivat silloin tällöin muillekin maille. Sotilasliittoon kuuluvina emme suoraa päätä voi kieltäytyä mahdollisista pyynnöistä, kuten kumppanimaalle sopi.


Ilmavoimien harjoitukset jatkuvat heti maanantaina, jolloin käynnistyy kotimaan puolustukseen keskittyvä vuoden pääsotaharjoitus RUSKA23. Siihen osallistuu yhteensä 3 500 henkilöä.