Suomalaisten sotamateriaaliapu Ukrainalle
Presidentti Sauli Niinistö päätti äskettäin, elokuun lopulla, 18. puolustustarvikeapupaketin lähetyksestä Ukrainaan. Avustuspaketin arvo on noin 94 miljoonaa euroa. Kuten jo aiemminkin, lähetettävää materiaalia ei ilmoiteta julkisuuteen.
Nykyisessä tilanteessa Suomelle maksaa yhteensä noin 1,3 miljardia euroa korvata Ukrainalle luovutettu suorituskyky. Avustukset kuitenkin vielä varmastikin jatkuvat.
Heti apua Suomesta
Suomi teki historiallisen päätöksen lähettää aseita sotaa käyvään maahan, Ukrainaan lähes välittömästi, vain muutaman päivä Venäjän suurhyökkäyksen alettua. Rynnäkkökivääreitä lähetettiin 2 500 ja niihin 150 000 patruunaa. Kyse lienee joko kiinalaisista aseista tai Saksan-kaupan myötä hankituista kivääreistä. Varusmiespalveluksen käyneille tuttuja ”kessejä”, kertasinkoja lähetettiin 1500 kpl sekä 75 000 taistelumuonapakkausta. Tämä materiaali-ilmoitus oli ainoa virallisesti julkaistu asemateriaalitieto.
Seuraavassa on kuvia Ukraina taistelukentiltä. Kalusto, jota materiaaliapuna on luovutettu, mutta siitä ei ole löytynyt kuvaa Ukrainasta, on ilman kuvia, vain tekstimainintana.
Raskaat aseet
Yksi tehokkaimmista maavoimien taistelua tukevista aseista, joita Suomi luovutti, on tykistökalusto. Suomella oli kahden patteriston verran venäläisvalmisteisia 152 K 89 kenttäkanuunoita. Ase on hyvä ja moderni vedettävän tykistön edustaja. Tykin kantama on 28 kilometriä.
Suomelle tämän kaluston luovuttaminen oli sikäli “helppoa”, että kalustoa oli suhteellisen vähän ja sen kaliperi poikkeisi muusta tykistöstämme. Tietty logistinen haaste siis meillekin kriisiaikana. Kalusto on laitettu matkaan varmastikin kaikkine ampumatarvikkeineen ja varaosineen.
Ilmeisesti myös suhteellisen vähälukuinen 122 mm:n panssarihaupitsikalustomme, 122 PsH 74, on luovutettu Ukrainaan, mutta siitä emme ole onnistuneet löytämään kuvamateriaalia taistelukentältä. Kalusto tuli Suomeen aikoinaan Itä-Saksan sotamateriaalikauppojen mukana. Kantama tällä haupitsilla on vajaa 15 kilometriä.
Molemmat neuvosto- tai venäläisperäiset tykkikalustot olivat erinomaisia Ukrainalle, koska sieltä löytyi välitön käyttötaito.
Raskaita kranaatinheittimiä, 120 KrH 85 92, on toimitettu Ukrainaan ampumatarvikkeineen. Aainakin sirpalekranaatteja, jollei kaikkea valikoimaa. Ampumatarvikevalikoimaan kuuluu täällä meillä myös savu- ja valaisuammukset. Suomalaisista kevyistä kranaatinheittimistä ei ole havaintoja, niitä ei liene luovutettu apupakettien mukana.
120 mm:n kranaatinheittimen sirpalekranaateista on kuvamateriaalia, jossa suomalaiskranaatteja ammutaan myös muunmaalaisilla heittimillä. Kyllähän kranaattimme niihin varmasti käyvät.
Otsikkokuvassa suomalainen raskas heitin. Moni tunnistaa kuvasta myös harmaan varikolla valmistetun suuntainkotelon taistelijan kupeella. Samanlaisia harmaita suojakoteloita on valmistettu monenlaiselle optiikalle ja kiikareille, joten väri ja “heavy duty” -rakenne herättänee osassa lukijoista herkkiä muistoja palvelusajoilta.
Helikopterintappaja
Suomesta on toimitettu ilmatorjuntakalustona 23 ItK 61 -kalustoa. Tämä 23 mm:n kaksiputkinen kanuuna ampuu 34 laukausta sekunnissa ja tehokas ampumaetäisyys on kahden kilometrin luokkaa. Suomessa rauhan aikana ei ole ammuttu pitkään aikaan lainkaan räjähtävää sirpalekranaattia yksittäisten sattuneiden vaaratilanteiden vuoksi, joten ampumatarviketta tälle syöpölle on lähtenyt varmaankin “vaunulasteittain”.
Tykki on erittäin tehokas esimerkiksi helikopterimaaleja ja hitaita Iranilaislennokkeja tulitettaessa. Samoin kohti tulevia suihkukonemaaleja ammuttaessa. Ei ole tiedossamme, käyttävätkö ukrainalaiset näitä tykkejä suomalaisittain kolmen tykin jaoksina, jolloin maalia kohti ammutaan noin 100 kranaattia sekunnissa, vaiko yksittäisinä aseina.
Lisäksi ainakin Pasi-kaluston sekä Leopard 2 miinanraivauspanssarivaunujen mukana on lähtenyt venäläisvalmisteisia 12,7 mm:n ilmatorjuntakonekivääreitä länsimaisine kehälavetteineen, kehtoineen sekä heijastintähtäimineen. Arvelemme, että näitä raskaita konekiväärejä on toimitettu rajoitetusti vain Leojen ja Pasien omasuoja-aseiksi.
Panssaroidut ajoneuvot
Suomalaisia Panssari-Sisuja on näkynyt paljonkin kuvamateriaalissa Ukrainasta. Onpa ainakin yksi lahja-Pasi joutunut jo sotasaalisnäyttelyynkin Moskovan lähettyville. Siitä oma artikkeli täällä nettilehdessämme.
Kuvamateriaalin mukaan Pasimme ovat osallistuneet taisteluihin eri puolilla Ukrainaa suomalaisessa naamiomaalausasussa, mutta sotasaalisvaunu on meikattu puhtoiseksi erilaisin värein.
Paseja on myös tuhoutunut taistelussa. Toisaalta vaunua on kiitetty sen miinakestävyydestä, miehistö on saanut suojaa vaunun ajettua miinaan.
Miinojen aurausta
Suomi lähetti Ukrainan tueksi kuusi kappaletta Leopard 2 raivauspanssarivaunuja. Vaunut on varustettu miina-auralla, joka työntää miinat syrjään panssarivaunun levyiseltä ajouralta. Ns. Ukrainan vastahyökkäyksen alkuvaiheessa näitä vaunuja vaurioitui. Vaikka vaunut on hetkellisesti hylätty, vahvasti panssaroidut raivauspanssarivaunut voitaneen todennäköisesti evakuoida ja korjata käyttökuntoon.
Apilas lähti sotaan
Raskas kertasinkomme, 112 mm:n raskas kertasinko Apilas, puhkoo parhaassa tapauksessa myös ns. paksut vaunut, eli taistelupanssarivaunujen panssarin. Ase ei ole ollut meillä jokamiehen kertasinko, vaan panssarintuhoajien, pst-miesten, oma ase.
Valitettavasti taistelukokemuksia tästä ranskalaisvalmisteisesta suomalaissingosta ei ole löytynyt ukrainalaisten käytössä.
Kuulaa tykistölle ja heittimistölle
Tykistön ja kranaatinheittimistön ampumatarvikkeista on ollut huutava pula niin venäläisillä kuin ukrainalaisillakin sodan pitkityttyä. Suomi muiden mukana on toimittanut 155 mm:n tykistökranaatteja Ukrainaan. Tätä suomalaiskuulaa on ammuttu Ukrainan saamilla länsimaisilla tykkikalustoilla. Suomesta ei ilmeisesti 155 mm:n tykistöä ole lahjoitettu, mutta ampumatarvikkeita kylläkin.
Jalkaväkitaistelijan heitteet
Ainakin sirpalekäsikranaattia m/50 on lähetetty Ukrainan taistelukentille. Erikoista tässä kranaatissa on se, että ne on valmistettu pienoiskranaatinheittimen kranaateista. Kranaatin pyrstö on poistettu ja kranaatin runko on otettu uusiokäyttöön. Sinänsä hyvää kierrätystä, koska kranaatin kuori on tehty sirpaloituvaksi jo alunperin, nyt vain toimitustapa on muutettu heittimestä ammuttavan sijaan heitettäväksi.
Nyt kun Ukraina pyrkii läpäisemään venäläisten mittavat puolustuslinjat, joissa on satoja kilometrejä juoksuhautoja ja asepesäkkeitä, on käsikranaatti tarpeellinen väline taisteluhautojen vyöryttämisessä. Kuulostaa vanhanaikaiselta ja niin jo kaikkialla luultiinkin, mutta niin vaan taisteluhautojen vyöryttäminen (eli valtaaminen ja haltuunotto) on kuitenkin nykyarkea Ukrainassa.
Suomen Sotilas jatkaa tilanteen seuraamista ja raportoi Suomen aseavusta, kun asiat tulevat julkisiksi ja yleiseen tietoon.
Kuvamateriaali hankittu sosiaalisesta mediasta, pääosin X-sovelluksesta, joka oli aiemmin nimellä Twitter. Kuvalaatu on paikoin huonohko, johtuen lähinnä siitä, että kyseessä on kuvakaappaus videomateriaalista.
