Mediassa on kauhisteltu rypälepommien, kuorma-ammusten tai -rakettien toimittamista Ukrainan asevoimille. Alkusysäyksen keskustelulle antoivat amerikkalaismediat, jotka kertoivat Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin hyväksyneen näiden aseiden toimittamisen Ukrainaan.
Suomen Sotilas tarkastelee asiaa julkista keskustelua monipuolisemmin, syvemmin ja analyyttisemmin.
Rypäleaseessa pommi, tykinammus tai raketti aukeaa ilmassa suunnitellun maalin yläpuolella ja ampumatarvikkeen sisältä leviää maalialueelle tavanomaisesti kymmeniä tai joskus jopa satoja tytärammuksia, siis pienempiä pommeja, jotka räjähtävät yleensä iskusytyttimen räjäyttämänä osuessaan johonkin, yleensä maahan tai puustoon. Näitä aseita on pienempiä ja suurempia, mutta yksittäisen rypäleampumatarvikkeen karkean mittasuhteen vaikutusalueesta voisi antaa lukijalle siten, että tytärammukset leviävät yhden tai kahden hehtaarin alueelle, ampumasuunnassa soikion malliselle alueelle. Tykillä ammuttavat tytärammukset ovat karkeasti pienen deodoranttistikin kokoisia, pommeissa ja raketeissa ne voivat olla puolen litran kaljatölkin kokoisia. Asekirjo on kuitenkin suuri, monenlaista on kehitetty.
Tehokas taistelussa
Rypälease on monia maalityyppejä vastaan paljon tehokkaampi kuin tavanomainen yhden räjähteen sisältävä pommi tai ammus. Tavanomaisessa tykinammuksessa tai pommissa on monia maalityyppejä vastaan ikään kuin liikaa tuhovoimaa räjähdyspisteessä ja toisaalta tehokas vaikutus kauempana jää liian pieneksi. Rypäleaseessa tuhovoima jaetaan tasaisemmin, jolloin haluttu vaikutus on suurempi. Hieman lapselliseen tapaan rypäleaseen toiminta-ajatusta voisi kuvata seuraavasti: Pudotetaan raskas matkalaukku korkealta ilmasta satoja tai tuhansia aurinkopaneeleita sisältävän aurinkopaneelikentän yläpuolelta. Laukku läpäisee yhden tai kaksi aurinkopaneelia ja kova isku maahan vaurioittaa muutamia paneeleja osumapisteen ympärillä. Sen sijaan, jos lastataan matkalaukku täyteen juomatölkkejä ja pudotetaan se siten, että laukku aukeaa useiden satojen metrien korkeudessa, yksittäiset tölkit leviävät laajemmalle alueelle ja puhkovat moninkertaisen määrän aurinkopaneelielementtejä.
Amerikkalainen M864- kuorma-ammus, jota tietojen mukaan toimitettaisiin ukrainalaistykistölle, on erityisen tehokas Ukrainan joukkojen pyrkiessä murtamaan venäläisten linnoitetut puolustusasemat. Kun tavanomainen tykistökranaatti osuu maan pinnalle vaikkapa 50 metrin päähän juoksuhautaan suojautuneista venäläissotilaista, nämä käytännössä selviävät vahingoittumattomina. Samaan maalipisteeseen osuvan kuorma-ammuksen lukuisista tytärpommeista osa taas osuu myös juoksuhautoihin ja tappavat tai haavoittavat suojautuneita sotilaita. Tykistön kuorma-ammukset, niin amerikkalaiset kuin venäläisetkin, ovat ns. kaksivaikutteisia (engl. dual purpose). Ne sisältävät pienen ontelopanoksen, joka osuessaan läpäisee kuljetus- ja rynnäkköpanssarivaunujen sekä panssarihaupitsien kansirakenteet. Toisaalta maahan osuessaan ontelopanos poraa reiän maahan, mutta tytärammuksen sirpaloituva kuori tappaa tai haavoittaa lähellä olevaa henkilöstöä ja vaurioittaa panssaroimatonta tai suojaamatonta materiaalia.
Jo mainittujen rypäle- ja kuorma-ammus nimien lisäksi vastaan voi tulla joskus myös kasetti- tai sirote-ase termi. Yhtä kaikki, aseiden perusidea on lukuisten pienempien tytärammusten käyttö.
Kohua ja kiukkua
Kovan ja tiukan kansainvälisen keskustelun syy on tämän asetyypin kiistanalaisuus. Helsingin Sanomat totesi vastikään kirjoituksessaan, että ”tytärammukset leviävät laajalle alueelle, jolloin niitä on vaikeampi suunnata vain sotilaskohteisiin”. Varsinaisesti tämä ei ole se syy, sillä myös tavanomaisessa tykistön tulenkäytössä vaikutusalueet ovat nyrkkimitalla samansuuruisia ja ilmapommituksissa suurempia. Sen sijaan todellinen syy on se, että osa tytärammuksista voi jäädä maastoon räjähtämättöminä, jolloin ne voivat tappaa ja vammauttaa ihmisiä jopa monia vuosia käytön jälkeen. Yhdysvaltojen viranomaiset ilmoittavat, että räjähtämättömien ampumatarvikkeiden määrä olisi reilusta kahdesta prosentista kuuteen, jotkut kansalaisjärjestöt pitävät oikeampana lukuna jopa puolta tytärammuksista. Venäläisten rypäleaseiden räjähtämättömien tytärammusten määrää on eräissä sotilaslähteissä arvioitu vaihtelevasti, mutta mm. 10-30 prosenttia on ollut esillä. Tästä saataneen tarkempaa tutkimustietoa, sillä Venäjä on käyttänyt massoittain rypäleaseita nykyisen sodan aikana.
Lisäksi Venäjän suurlähetystö Washingtossa on vast’ikään tuominnut Yhdysvaltojen päätöksen toimittaa rypäleaseita Ukrainalle ja katsoo, että Yhdysvallat myöntää syyllistyneensä sotarikokseen. Varsin irvokasta, kun Venäjä on käyttänyt massiiviset määrät rypäleaseita Ukrainassa kohdistaen näitä aseita runsaasti myös puhtaasti siviilikohteisiin mm. lähiöihin ja kerrostaloalueille.
Kieltosopimus
Räjähtämättömien tytärammusten vuoksi useat maat ovatkin liittyneet rypäleaseet kieltävään sopimukseen (Convention on Cluster Munitions). Kyseessä on kansainvälinen sopimus tytärräjähteitä sisältävien lentopommien, kuorma-ammusten ja muiden vastaavien ampumatarvikkeiden kieltämiseksi. Tämä rypäleaseiden käytön, valmistamisen ja myymisen kieltävä sopimus allekirjoitettiin 2008 Oslossa. Kielto tuli voimaan elokuussa 2010. Nyttemmin rypäleaseiden kieltosopimukseen on sitoutunut yli sata valtiota. Sopimuksen ulkopuolelle on siis jättäytynyt vajaa puolet maailman maista. Mm. Suomi, Viro ja Puola ”etulinjamaina” eivät ole sopimusta allekirjoittaneet. Samoin on huomattava, että maailman suurimmat asemahdit, Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat eivät ole sopimukseen liittyneet. Yli sata allekirjoittajamaata kuulostaa suurelta määrältä, mutta jos laitetaan kaikki maailman sotilaat riviin, niin valtaosa maailman sotilaista ja sotavoimasta ei ole sopimuksen piirissä.
Laajempaa analyysiä
Missään tapauksessa en kiellä rypäleaseiden räjähtämättömien ampumatarvikkeiden aiheuttamaa vaaraa erityisesti ymmärtämättömille lapsille sekä muulle siviiliväestölle. Vaarat ja riskit jatkuvat vielä vuosia sodan päättymisen jälkeenkin. Alla kuitenkin pohdintaa asiasta monesta näkökulmasta.
Jos näiden kuorma-ammusten avulla Ukraina pääsee käynnissä olevassa vastahyökkäyksessään nopeampaan läpimurtoon hitaasti etenevien taistelujen sijaan, saattaa säästyä tuhansien ukrainalaissotilaiden henki. Tätä pitäisi verrata siihen, että räjähtämättömät maastoon jääneet tytärammukset haavoittaisivat vaikkapa kymmeniä tai satoja siviilejä jälkikäteen. Tai entäpä jos rypäleaseiden avulla Ukrainan läpimurto johtaisi sodan nopeampaan päättymiseen ja siten myös Venäjän ohjus- ja lennokki-iskujen päättymiseen kaupunkeihin ja siviili-infrastruktuuria vastaan? Asiaa on tarkasteltava aina monelta kannalta eikä tarkastelu ole helppo.
Jos jotain hyvää, niin noissa kuorma-ammuksen tytärräjähteissä on noin 10-15 cm:n mittainen, yleensä valkoinen, sentin levyinen nauhalenkki, joka laskuvarjon tavoin pitää sirotteen oikeassa asennossa ilmalennon aikana pystyssä. Räjähtämättömissä ampumatarvikkeissa nauha helpottaa niiden havaitsemista maastossa. Lisäksi vahingossa päälle astuttaessa tms. tytärammus ei välttämättä räjähdä, vaikka toki vaarallinen onkin.
Venäjä on miinoittanut Ukrainaa miljoonilla miinoilla. Se on ajoneuvo- ja panssarimiinojen lisäksi asentanut tai levittänyt ilmasta pienikokoisia henkilömiinoja (kuten esimerkiksi PFM-1). Miinat ovat maastonvihreitä, asennetut peitettyjä tai naamioituja, jolloin niiden havaitseminen on vaikeaa, osin kulkijalle mahdotonta. Ja ne räjähtävät käytännössä aina päälle astuttaessa. Miinariski on siis moninkertainen, vaikka Ukraina saisi kuorma-ammuksia runsaastikin. Lisäksi Ukraina kirjaa ylös maalialueet, joihin kuorma-ammuksia on ammuttu, jolloin sodan jälkeen raivaustoimenpiteet voidaan suunnata oikeille alueille. Samoin Ukraina toimii miinoitteittensa osalta. Venäjän miinoittamisen ja kuorma-ammusten käytön suuruusluokka on paljon mittavampi ja näistä Venäjä ei tarjonne tietojaan, ne on vain etsittävä.
Sodan jälkeen Ukrainan taistelumaastoissa sekä ohjus- ja lennokki-iskujen kohteena olleissa kaupungeissa on kokonaisuudessaan valtavat määrät miinoja, räjähtämättömiä kranaatinheittimistön ja tykistön kranaatteja, lentopommeja, singon ammuksia, ohjuksia, käsikranaatteja ja räjähdeansoja. Ja vaikka mitä muuta räjähtävää. Ukrainan ampumien kuorma-ammuksien räjähtämättömät tytärammukset ovat raivaajahenkilöstön ja siviiliväestön kannalta siten vain rikka rokassa ja täten niitä pienimpiä murheita niin lukumäärältään kuin vaarallisuudeltaankin.
Lopuksi
Kuorma-ammusten luovuttaminen Ukrainalle on poliittisesti hankala ja kiistanalainen tilanne. Mutta Yhdysvalloissa on pohdittu asiaa varmastikin yllä pintapuolisesti esitettyä huomattavasti yksityiskohtaisemmin. Pohdi sinäkin mielipidettäsi muodostaessasi. Ei tämä ole kuitenkaan ihmease, joka ratkaisee kaiken. Mutta voi olla osatekijänä kokonaisuudessa.
Otsikkokuvassa venäläisen raskaan raketinheittimen kuormaraketin helposti tunnistettava runko-osa. Samoin monesti kuvissa esiintyvät maasta törröttävät rakettien pyrstöosat ovat peräisin kuormaraketeista.
Kuvat Ukrainan puolustusvoimat ja Cat UXO
Kirjoittaja on yleisesikuntaupseeri, nykyisin evp.
