Ydinasekilvan uusi kierros

Artikkelit
Suomen Sotilas


Venäjän uhkailu ydinaseiden käytöllä on silkkaa venäläistä maskirovkaa, johon ei tule lähteä mukaan tavalla eikä toisella. Ydinaseet ovat kuitenkin palaamassa taas kansainvälisen politiikan peliin pidäkeasejärjestelmänä. Kilvassa on alkamassa uusi kierros.


Liittovaltion tila -puheessaan Venäjän liittokokoukselle 21.2.2023 presidentti Vladimir Putin ilmoitti, että Venäjä keskeyttää osallistumisensa Yhdysvaltojen kanssa solmittuun strategisten aseiden New START -aserajoitussopimukseen.


Keskeyttäminen koskee alun perin 8.2.2011 voimaan astuneen, 10 vuotta voimassa olleen ja Yhdysvaltojen pyynnöstä 3.2.2021 viideksi vuodeksi 5.2.2026 asti jatketun sopimuksen keskinäistä strategisten aseiden tarkastusoikeutta. Syyksi mainittiin se, että ensin koronaepidemian ja sitten pakotteiden takia Yhdysvallat on estänyt venäläisten tekemät tarkastukset Yhdysvalloissa. Muina syinä väitettiin amerikkalaisten yksin rikkoneen sopimusta strategisten aseiden määrän osalta sekä käyvän ”hybridisotaa Venäjää vastaan ja avustavan Ukrainaa lennokki-iskuissa Venäjän strategisten pommikoneiden tukikohtiin”.


Venäjä väitti tietysti edelleenkin noudattavansa New START -sopimuksen mukaista ilmoitusvelvollisuutta sekä strategisten aseiden määrällisiä rajoituksia: korkeintaan 700 käytössä olevaa maalta tai mereltä laukaistavaa mannertenvälistä ballistista ohjusta ja raskasta pommikonetta sekä korkeintaan 1 550 ydintaistelulatausta niitä varten. Lisäksi sallitaan 100 ei-käytössä olevaa lisäohjusta tai -pommikonetta esimerkiksi koulutuskäyttöön. Sopimuksen mukaan yhden raskaan pommikoneen asekuormaksi lasketaan vain yksi ydintaistelukärki, vaikka todellisuudessa kuorma voi olla huomattavasti suurempi.


New START -sopimus ei koske taktisia ydinaseita, ja sen 1 550 latauksen ydintaistelulatausrajoitus koskee vain niitä ydintaistelulatauksia, jotka on asennettu käyttövalmiiksi strategisiin ohjuksiin. Tämä antaa kummallekin sopimuspuolelle mahdollisuuden pitää hallussaan enemmän ydintaistelulatauksia, jotka on varastoitu erilleen strategisista ohjuksista. SIPRIn mukaan Yhdysvalloilla on 1 964 ja Venäjällä 2 889 ei-käytössä olevaa ydintaistelulatausta strategisten ohjusten taistelukärkien muodossa. Tammikuussa 2022 Yhdysvalloilla oli SIPRIn mukaan 1 744 ja Venäjällä 1 588 käytössä olevaa ydintaistelulatausta.


Minuteman III. Kuva: U.S. Air Force.


New START -sopimuksessa ei ole määritelty sopimusvelvoitteiden noudattamisen väliaikaista keskeyttämistä, mutta sopimus on irtisanottavissa ilmoittamalla siitä toiselle sopimuspuolelle kirjallisesti kolme kuukautta etukäteen.


Jos yksi sopimuspuoli ylittää määrälliset sopimusrajoitukset, niin toinen osapuoli reagoi mitä todennäköisimmin peilimäisesti. Sama tapahtuu, jos sopimus irtisanotaan. Silloin voi alkaa strategisten aseiden varustelukilpailu.


Siinä tapauksessa Yhdysvaltojen etuna tulee olemaan se, että sen monitaistelukärkisissä maasta laukaistavissa LGM-30G Minuteman III- ja sukellusveneistä laukaistavissa UGM-133A Trident II (D5) -ohjuksissa on enemmän vapaita paikkoja lisätaistelukärjille. Niihin voidaan asentaa ainakin osa ei-käytössä olevista 1 964 taistelukärjestä. Toisaalta Minuteman III tuli palveluskäyttöön vuonna 1970 ja Trident II (D5) vuonna 1990, eli niillä on jo ikää, eikä Yhdysvalloilla ole niiden uustuotantokykyä. Yhdysvallat ajoi alas ydintaistelulatausten uustuotantokykynsä 1990-luvulla. Minuteman III:n seuraaja LGM-35 Sentinel (Ground Based Strategic Deterrent, GBSD) on kehitteillä ja tulossa palveluskäyttöön vasta vuonna 2029.

Trident II -ohjus.


Venäjällä on nykyisissä ohjuksissa vähemmän vapaita paikkoja lisätaistelukärjille, mutta sillä on enemmän lisätaistelukärkiä, ja Venäjällä on kyky sekä ohjusten että taistelulatausten uustuotantoon. Venäjän sekä maasta että sukellusveneistä laukaistavat ohjukset ovat uudempia kuin Yhdysvalloilla. Sukellusveneistä laukaistavat R-29RMU Sineva -ohjukset tulivat palveluskäyttöön vuonna 2007, R-29RMU2 Layner vuonna 2014 ja RSM-56 Bulava vuonna 2018. Myös maasta laukaistavat ohjukset ovat 91 %:sti moderneja ja tulleet palveluskäyttöön aikaisintaan vuonna 1985 ja viimeistään vuonna 2022. Venäjän etuna ovat myös strategiset liitävät hypersooniset 15Ju71 Avangard -taistelukärjet, rajoittamattoman kantaman ydinkäyttöiset 9M730 Burevestnik -risteilyohjukset ja strategiset ydinkäyttöiset miehittämättömät vedenalaiset alukset (torpedot), kuten 9M39 Poseidon, jonka vastineita Yhdysvalloilla ei toistaiseksi ole. Neuvottelut seuraavan strategisten aseiden aserajoitussopimuksen solmimisesta olisivat joka tapauksessa olleet edessä viimeistään ennen helmikuuta 2026. Prosessia hankaloittaa se, että Yhdysvallat haluaa siihen mukaan strategisten aseidensa lukumäärää kasvattavan Kiinan, joka taas ei ole sopimuksesta kiinnostunut. Venäjä on puolestaan ilmoittanut, että seuraavaan sopimukseen olisi otettava mukaan myös Yhdysvaltojen Nato-liittolaisten Ranskan (290 ydinlatausta) ja Ison-Britannian (180–260) strategiset ydinaseet.