Suomi teknologiakilvan kärkeen?

Artikkelit
Pekka Virkki

Puolustusministeriön Nordic West Office Oy:ltä tilaama raportti valottaa Nato-jäsenyyteen valmistautuvan maamme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) roolia kansalliselle turvallisuudelle.


Haastatteluihin perustuneen raportin keskiössä ovat murrokselliset teknologiat (englanniksi Emerging Disruptive Technologies, eli EDT). Nämä kokonaisia toimialoja mylläävät keksinnöt ovat usein kaksikäyttöteknologioita, eli niitä voidaan soveltaa sekä sotilas- että siviilitarkoituksiin.


Näin ollen maamme kilpailukyky ja riittävä omavaraisuus nopeasti muuttuvassa maailmassa ovat murroksellisten teknologioiden osalta mitä suurimmassa määrin turvallisuuskysymys.


Diagnoosi tämänhetkisestä tilanteesta on tyly.


– Kyky ennakoida ja hallinnoida murroksellisiin teknologioihin liittyvää osaamista on heikkoa. Kansallista turvallisuutta ei juurikaan ole huomioitu TKI-politiikassa.


Haastateltujen mukaan teknologiapolitiikan suunnittelu, toteutus ja rahoitus ovat jakautuneet hallinnollisesti ympäriinsä eikä niiden yhteisvaikutusta ymmärretä. Organisaatiot toimivat omista näkökulmistaan ilman kunnollista koordinaatiota.


Raportissa Suomea verrataan viiteen eri maahan: Yhdysvaltoihin, Singaporeen, Alankomaihin, Ranskaan sekä Tanskaan.


Suuressa kuvassa murroksellisten teknologien merkityksen nousussa on kyse maailman jakautumisesta autoritaaristen sekä demokraattisten maiden leiriin, mitä kehitystä kaikkialla seurataan tarkasti.


– Eurooppalaisissa verrokkimaissa ja Suomessa ollaan huolissaan siitä, että Euroopan unioni uhkaa jäädä jälkeen USA:n ja Kiinan välisessä teknologisessa kilpavarustelussa.


Raportissa esitetään kaikkiaan kymmenen toimenpidettä, joihin Suomen olisi ryhdyttävä.


Näihin lukeutuvat erityisesti yhteistyön syventäminen Euroopan unionin ja Naton puitteissa, sellaisten kilpailukyvyn ja kansallisen turvallisuuden kannalta kriittisten teknologioiden tarkka määrittely, joissa suomalaisilla on osaamista, koordinaation parantaminen sekä TKI-menojen nostaminen neljään prosenttiin.


Puolustusministeriön tilaamaan raportin valmistaneeseen työryhmään kuuluivat Risto E. J. Penttilä, Sonja Tamminen, Anton Engelberg ja Katri Rynty.