Maanpuolustustustiedotuksen suunnittelukunta MTS on jälleen kartoittanut suomalaisten näkemyksiä maanpuolustuksesta, turvallisuudesta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
Suomen Sotilas keräsi merkittävimmät huomiot kyselytutkimuksesta tähän artikkeliin. Yhteenvetona voi sanoa maanmiestemme ja -naistemme olevan enemmän kuin valmiina kohtaamaan eteen tulevat haasteet – mitä ne sitten ovatkaan.
MTS:n julkaisu on luettavissa kokonaisuudessaan puolustusministeriön verkkosivustolta.
Maanpuolustustahto edelleen korkealla, panostuksia arvostetaan
Kaikkiaan 83 prosenttia suomalaisista katsoo, että hyökkäyksen suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Kielteisen vastauksen antaneiden osuus jää kahdeksaan prosenttiin.
Vanhemmat ikäluokat ja keskustan sekä oikeiston kannattajat ovat voimakkaammin kaikki tilanteet kattavan aseellisen maanpuolustuksen kannalla, mutta vasemmistoliittoa lukuun ottamatta eduskuntapuolueiden kannattajista vähintään noin kolme neljännestä tukee ajatusta.
Henkilökohtaisesti maanpuolustuksen eri tehtäviin kykyjensä ja taitojensa mukaan osallistuisi lähes yhdeksän kymmenestä miehestä ja koko väestöstäkin yli neljä viidestä.
Puolustusmäärärahojen korottaminen saa niin ikään voimakkaamman tuen kuin koskaan mittaushistorian aikana. Kysymys aiheesta on esitetty kaikkiaan 62 kertaa, ensimmäisen kerran 1960-luvun puolivälin tienoilla.
Määrärahoja nostaisi nyt 58 prosenttia kaikista vastanneista, miehet hiukan naisia enemmän.
Mielenkiintoinen ero on havaittavissa 25-34-vuotiaiden sekä alle 25-vuotiaiden suhtautumisessa: ensimmäisistä korostuksia tukee lähes yhtä suuri osuus kuin koko väestön joukossa, mutta nuoremmista vain 35 prosenttia panostaisi maanpuolustukseen taloudellisesti nykyistä enemmän.
Nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää tukee 82 prosenttia vastanneista. Tämäkin luku on mittaushistorian korkein.
Luottamus ulkopolitiikan hoitoon kasvanut
Kolme neljännestä vastauksen antaneesta pitää Suomen ulkopolitiikkaa hyvin hoidettuna. Luottavaisimpia ovat SDP:n ja epäileväisimpiä perussuomalaisten kannattajat.
Eniten suomalaisten turvallisuutta arvioidaan lisäävän Suomen osallistumisen pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön ja Suomen Nato-jäsenyyden, jonka turvallisuusvaikutusta pitää positiivisena 80 prosenttia vastanneista. Ensimmäiseen uskoo vielä hiukan suurempi osa kansasta, peräti noin yhdeksän kymmenestä.
Yli puolet vastanneista kiristäisi Venäjään kohdistettavia pakotteita ja lähes 90 prosenttia pitäisi aseavun nykyisellä tasollaan tai lisäisi sitä.
Naton aika
85 prosenttia vastanneista suhtautuu myönteisesti Suomen ratkaisuun hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Liittoutumisskeptisimpiä ovat vasemmistoliiton kannattajat, mutta heistäkin ratkaisua tukee yli puolet.
Vielä syksyllä 2020 vain noin neljännes vastanneista katsoi Naton vaikuttavan myönteisesti Suomen turvallisuuteen. Nyt luku oli seitsemänkymmenen prosentin paikkeilla.
Samoin Yhdysvaltain positiivisen vaikutuksen näkevien osuus on kasvanut merkittävästi.
Venäjän kohdalla on käynyt päinvastaisesti: vuonna 2009 Venäjän vaikutuksen turvallisuuteen koki kielteisenä vain hiukan yli neljännes vastanneista. Nyt luku on 87 prosenttia.
