Ahvenanmaan kysymys ja asema ovat nousseet kansalaisten ja poliitikkojen puheenaiheeksi Venäjän hyökättyä naapurinsa kimppuun. Asiaa on käsitelty julkisuudessa paljon, mutta lähinnä ulkopolitiikan ja kansainvälisen juridiikan näkökulmasta. Suomen Sotilas tuo keskusteluun sotilaallisen, operatiivisen näkökulman. Kuinka Venäjä hyökkäisi Ahvenanmaalle ja mitkä olisivat sotilaalliset vastatoimenpiteemme.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan avasi meidän kaikkien silmät sille, että Venäjä ei anna arvoa kansainvälisille sopimuksille, sodan oikeussäännöille eikä inhimillisyydelle, vaan pelaa jäätävää geostrategista valtapeliä koko ajan. Jos pelilautana olisi joku päivä Itämeren alue, niin silloin pelattaisiin säälimätöntä peliä mm. Itämeren strategisista saarista, Bornholmista, Gotlannista ja – Ahvenanmaasta. Demilitarisoitu Ahvenanmaa on heikko lenkki Suomelle ja ahvenanmaalaisille.
Suojassa pahalta
Helsingin Sanomat kirjoitti 22. maaliskuuta: ”Aseettomuus on ahvenanmaalaisille ylpeydenaihe”. Tämä Ukrainan sodan tappaessa ihmisiä, polttaessa taloja ja silpoessa lapsia.
Helsingin Sanomat jatkaa: ”Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka on sanonut, että demilitarisointi hämää vain kaikkein hyväuskoisimpia”. Ja edelleen HS lainaa haastattelemaansa eläköitynyttä merivartioupseeria, komentaja evp. Kyösti Kärkkäistä: ”…Ahvenanmaalaiset ovat hyväuskoisia. Näitä demilitarisointisäädöksiä pidetään erikoispiirteenä, joka takaa kaiken hyvän siten, ettei mitään pahaa voi täällä tapahtua”.
Jokunen vuosi sitten silloinen puolustusministerimme totesi: ”Demilitarisoituna Ahvenanmaa muodostaa sotilaallisen tyhjiön. Se on altis myös rajoitetuille, pienin voimin toteutettaville nopeille operaatioille.”
Ahvenanmaan rauhaninstituutti Maarianhaminassa tietenkin puhuu mitä lämpimimmin demilitarisaatiosta. Ja saarelta löytyy asukkaita, jotka eivät katso hyvällä merivoimiemme alusten vierailuja sopimusalueella. Nämä käynnit sovitaan vuosittain etukäteen Ahvenanmaan maakuntahallituksen kanssa.
Suomen akilleen kantapää
Ahvenanmaan asema ei ole vain ahvenanmaalaisten asia. Se joka hallitsee Ahvenanmaata, hallitsee alueen merialueita. Ahvenanmaan haltija pystyy asein estämään Suomen merikuljetukset, jotka ovat Suomen hyvinvoinnin välttämätön tekijä. Meri on meille ylivoimaisesti tärkein kuljetusväylä. Se vastaa 80–90 prosentista tuonnin ja viennin arvosta ja tonneista Suomessa. Meriliikenteen estyessä vientitulot tyrehtyvät – Suomen hyvinvointiyhteiskunta lakkaa olemasta. Lisäksi iso osa ulkomaille suuntautuvasta dataliikenteestä kulkee Ahvenanmaan kautta.
Vastuu maakunnan puolustamisesta kuuluu Suomelle. Sen ahvenanmaalaisetkin muistavat. Ahvenanmaan asiasta on hieman uskallettu jo poliitikkojenkin joukossa puhua Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Puhemies Matti Vanhanen toivoi äskettäin Ahvenanmaalta aloitetta suomalaisten joukkojen sijoittamisesta saarille. Jos kaikki olisi pelkästään hyvin, niin tokkopa Vanhanen olisi asiaa esiin nostanut.
Uudelleenarviointia poliitikoilta
Ahvenanmaan asemaa on alettu pohtia laajasti. Ennen niin betonoidut liturgiaa muistuttavat lausunnot ovat muuttuneet aidoksi pohdinnaksi.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen otti esiin keväällä toiveensa, että Ahvenanmaalta tulisi aloite suomalaisten sotilaiden sijoittamisesta saarille. Vanhanen totesi, että puolustuksen järjestämisen kannalta olisi eduksi, että Ahvenanmaalla olisi pysyvästi suomalaisia joukkoja, koska Suomella on joka tapauksessa velvollisuus puolustaa Ahvenanmaata.
Kaiketi pitääkseen aloitteen maltillisena, Vanhanen korosti, ettei ole ehdottamassa Ahvenanmaan erityisaseman muuttamista.
Pikaisesti Ahvenanmaalta ärähdettiinkin: ”Ahvenanmaa ei aio tehdä aloitetta saadakseen suomalaisia sotilaita alueelleen”. totesi Ahvenanmaan maakunnan hallitusta johtava maakuntaneuvos Veronica Thörnroos. ”Jos jotain tapahtuu Ahvenanmaalle – jos ahvenanmaalaisia vastaan hyökätään – on Suomen velvollisuus lähettää armeija tai mitä tahansa tarvitaankin Ahvenanmaalle, mutta ette voi tehdä sitä etukäteen.” Thörnroos sanoi.
Lausunnon poliittisesta järkevyydestä voi kukin muodostaa oman mielipiteensä. Sanoma oli aika selkokielinen: Ahvenanmaalaiset eivät aio laittaa tikkua ristiin vähentääkseen suomalaisten asevelvollisten kuolemia ja vammautumisia mahdollisessa kriisissä, mutta vaativat apua.
Käy hakemassa uusin Suomen Sotilas -lehti (numero 3/22) lähimmästä Lehtipisteestä ja lue lehden pääartikkeli: sotilaallinen tarkastelu siitä, kuinka Venäjä Ahvenanmaan kaappaisi ja arvio siitä, kuinka Suomi kykenisi Ahvenanmaata puolustamaan kaappauksen tapahduttua. Voit toki myös ryhtyä lehden tilaajaksi. Kiinnostavaa luettavaa monesta näkökulmasta niin maanpuolustuksen, sotilaspolitiikan ja asetekniikan sekä sotahistorian asiantuntijoiden kirjoittamana.
Kuva: Puolustusvoimat
