Myös etelänaapurimme Viro panostaa muuttuneessa tilanteessa maanpuolustukseensa entistä voimallisemmin.
Tykistöä ja ilmatorjuntaa
Kokonaisuudessaan lähes neljään miljardiin nouseva Viron puolustusbudjetti vuosille 2023-2026 sisältää muun muassa tykistöhankintoja sekä ilmatorjunnan tehostamista koko maan alueen kattavien keskimatkan järjestelmien avulla. Kattavuustavoite aiotaan saavuttaa viimeistään vuonna 2025.
Toukokuun lopulla julkaistiin alkujaan noin kolmen miljardin euron suuruiseksi kaavaillun budjetin lisäosat.
Kalustohankinnat ja infrastruktuuri syövät rahoista valtaosan siinä missä henkilöstökustannusten osuus jää reilusti alle miljardiin.
Aiempaan verrattuna tehostetun asevelvollisuusjärjestelmän ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön rooli on vuodesta 2014 saakka korostunut entisestään tuoden tässäkin mielessä turvallisuuskysymyksissä lähentyneitä Suomea ja Viroa likemmäs toisiaan.
Niin ikään eteläkorealainen K9 Thunder, Ukrainassa tehokkaaksi todetut Javelin -panssarintorjuntaohjukset sekä israelilainen Spike -järjestelmä kuuluvat ostoslistalle.
Tiedustelua, vapaaehtoistyötä ja infrastruktuuria
Asehankintojen lisäksi Viro panostaa liittolaisjoukkojen fasiliteetteihin, tiedustelukyvyn kehittämiseen sekä vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön, jonka tärkeimmän elementin muodostaa erillinen organisaatio Kaitseliit, suomalaisittain lähinnä suojeluskuntajärjestö.
Neljännesmiljardin budjetilla organisaation jäsenmäärää aiotaan entisestään kasvattaa ja toimintamahdollisuuksia parantaa harjoitusten, kaluston sekä uudistetun infrastruktuurin muodossa.
Hiukan Kaitseliiton rahoitusta suurempi summa allokoidaan tiedusteluun.
Viro valmistautuu sotaan
Vaikka lisäpanostukset eivät ole suoranaisesti dramaattisia, kertovat ne pienen kansan valmiudesta puolustaa itsenäisyyttään entistä vaarallisemmaksi käyvässä tilanteessa Naton etuvartiossa.
Viron puolustusvoimain komentaja Martin Herem totesikin taannoin, ettei enää usko pitkään Viron puolustusstrategiana korostettuun pelotevaikutukseen, joka nojaa osaltaan hyökkääjän arvostelukykyyn ja ymmärrykseen omista voimistaan.
”Ukrainaan hyökkääminen osoitti ilmeisen heikkoa arvostelukykyä, mutta silti hyökkäsivät. Minä uskon ainoastaan yhteen asiaan – että meidän tulee olla valmis siihen, että kun hyökkääjä rajan yli tulee, siihen se myös jää”, Herem kirjoittaa Verkkouutisten siteeraamassa Äripäev -lehdessä.
Komentajan mukaan puolustautumiseen onkin kyettävä ennen kuin mitään Butšan tapahtumien kaltaista ehtii Virossa sattua.
”(…) näyttää siltä, että jokainen Venäjän viimeisen 30 vuoden aikana käymä sotilaallinen konflikti on siirtänyt Kremlin kipukynnystä yhä kauemmas. Tarve mahtailuun, mukaan lukien sotilaallisia keinoja käyttäen, on kasvanut, koska lännen reaktio on ollut pehmeä ja hyväksyvä. Meidän suhteemme pelotevaikutus on tähän mennessä toiminut, koska meihin ei ole sotilaallista hyökkäystä kohdistunut, mutta (…) tähän ratkaisuun ei voi enää luottaa.”
