Suomen suora tie kohti Naton jäsenyyttä vaikuttaa useimmissa turvallisuuteen liittyvissä toiminnoissa.
Niinisalon perinteikäs sotilaskoti ei ole koskaan nähnyt vastaavaa määrää edes kotimaista mediaa, kansainvälisestä puhumattakaan. Kaksi bussilastillista eli yli kahdeksankymmentä toimittajaa noin neljältäkymmeneltä eri mediataholta tutustui maanantaina alkaneeseen kansainväliseen ARROW 2022 -harjoitukseen. Näistä yksi oli Suomen Sotilas!
Harjoituksessa ei sinänsä ole mitään poikkeuksellista, kertoi harjoituksen johtaja eversti Rainer Kuosmanen Panssariprikaatista. Maailmantilanne ei ole tähän vaikuttanut, vaan harjoitusta on suunniteltu yli vuosi. Samanlainen harjoitus on pidetty joka kevät ja ulkomaisten osallistujien kutsuminen on jo vanha perinne.
Nyt mukana oli noin kolmentuhannen suomalaisen sotilaan lisäksi runsaan sadan taistelijan mekanisoidut komppaniat USA:sta ja Britanniasta. Amerikkalaisiin on jo totuttu, sillä he olivat ensimmäisen kerran mukana vuonna 2016. Vähäinen joukko brittejäkin on käynyt tutustumassa Niinisalon pölyisiin kankaisiin.
Uudempia tuttavuuksia olivat kuitenkin brittien Challenger-vaunut, sillä taistelupansarivaunut ovat olleet aikaisemmin puhtaasti kotimaisia. Joukkueen eli noin neljänkymmenen sotilaan osastot Virosta ja Latviasta olivat myös harvinaisia vieraita. Jälkimmäisellä joukkueella oli todellinen uutuuskin: upouudet Patrian Pasi 6×6 panssaroidut kuljetusajoneuvot. Suomen Sotilaan lukijat toki ovat jo saaneet niihinkin tuntumaa koeajojutusta.
Niinisalon harjoitusalue on muodoltaan pitkä ja kapea, mikä sopii erinomaisesti kahden mekanisoidun, siis panssaroidun joukon kohtaamistaisteluun. Niitä ei ole käsikirjoitettu ennalta, vaan tilanteet muotoutuvat sen mukaan, mitä kentällä tapahtuu. Niinpä medialle avautui kirjaimellisesti uusi näkökulma, kun meitä kuljettavat bussit ajoivat keskelle tällaista kohtaamistaistelua. Leopard A6 -panssarivaunun tykinputki on varsin epäystävällisen näköinen katsottuna kohteen suunnasta. Median edustajia säikyteltiin vielä lisää, kun vaunu myös ampui paukkulaukauksen. Tapaus herätti keskustelua maailmallakin, sillä ulkomainen toimittaja onnistui nappaamaan tilanteesta videon. Minkäänlaista selitystä ei kerrottu, joten on tyydyttävä valistuneeseen arvaukseen: median bussi tuli vaunun eteen sivusta kumpareen takaa. Sekä vaununjohtaja että ampuja tähystivät juuri silloin vihollista aukean toisella puolella, joten ”vahingonlaukaus” pääsi tapahtumaan. Tykinputkesta lähtee kuitenkin ainoastaan lasersäde ja pienehkö ilmaisupanos pamahtaa, joten todellista vaaraa ei ollut.
Vastakkain iskivät jälleen arkkiviholliset siniset ja keltaiset, joista oli muodostettu kaksi tasavahvaa osastoa. Mukana oli myös vihreä osapuoli, jonka suorituskyky – mm. elso-joukkue – oli vuorotellen molempien osapuolten käytössä. Panssaritaistelut ovat nopearytmisiä ja aloitteen tempaaja on aina vahvoilla.
Seurasimme, kuinka Panssariprikaatin siniset aloittivat hyökkäyksen. Edessä oli aukea ja vasemmalla metsä pienine nyppylöineen. Mehän aina koukkaamme, eikö niin? Nyt kaksi sinisten joukkuetta ajoi yllättäen syöttö pohjassa läpi kilometrin aukean. Vastassa oli ehkä ainoastaan yksittäinen ohjusryhmä, sillä vain yksi vaunu tuhoutui ja muut hävisivät näkyvistä. Vaimenevat moottorinäänet kertoivat, että tässä vedossa siniset löivät Kuninkaan Husaarien vahvistaman Karjalan prikaatin selvästi. Hyökkäyksen päätyttyä seuraa ”feed-back”, pieni tauko ja samana päivänä vielä toinen veto.
Taiston tauottua oli mahdollista tavata keltaisen osapuolen koti- ja ulkomaisia taistelijoita. Kielitaitoiset ja esiintymiskykyiset varusmiehemme kertoivat harjoituksesta ja palveluksestaan sekä herättivät ihastusta ulkomaankollegoissa. Amerikkalaiset taistelivat osana keltaista osapuolta ja mediayhteysupseeri luutnantti Gomez kertoi ehtineensä 3,5 vuoden sotilasurallaan käydä jo 22 valtiossa. Komppanianpäällikkö, kapteeni Dennis Majewskin mukaan ”sotilaat ovat samanlaisia kaikissa maissa ja yhteistoiminnan periaatteelliset pelisäännöt ovat tuttuja. Opimme kuitenkin toisiltamme joka päivä. ” Suomalaisille sotahistorian harrastajille tutusta sukunimestään hän oli jo ehtinyt kuulla.
Latvian pienen joukkueen ajoneuvona oli Patrian uusi 6×6, joita Latvian puolustusvoimat viime vuonna hankki 160 kappaletta. Vaunun kehitystyötä on osaksi maksanut EU eli kaikkea ei ole nyt tarvinnut rahoittaa kotimaisista lähteistä. Vaununjohtaja esittäytyi ainoastaan lempinimellään ”Nick”. Hän kertoi, että he saivat ensimmäiset vaunut tammikuussa. Hyvin tyytyväisiä hankintaan on oltu eikä varsinaisia heikkouksia ole vielä huomattu. Täysin valmista ei ole, sillä vaunun ”pääase” oli mahdollisesti paikalliselta Onniselta haettu vesijohtoputken pätkä. Suomalaiset rynnäkkökiväärit aseina ei myöskään ole vakiotavaraa. Joukko oli tullut Suomeen harjoituksista Saksasta ja näin byrokratian paperityötä oli vähemmän.
Dramatiikkaa päivään toi venäläisen helikopterin rajaloukkaus, kun Iso-Britannian puolustusministeri Ben Wallace oli meidän Antti Kaikkosemme (kesk) vieraana seuraamassa harjoitusta. Vahinkoko? Ehkä; kuka tietää. Ministereiden esiintymisestä tulikin valtakunnan eilinen pääuutinen. Puolustusministeri Wallacelta luonnollisesti kysyttiin, tuleeko Britannia Suomen avuksi, jos maahamme hyökätään. Poliitikkojen puheisiin ei ole aina luottamusta, mutta hänen viestiänsä vahvisti myös se, kuinka ministeri asian kertoi: ”Annamme kaiken tuen Suomelle ja Ruotsille, mikäli Venäjä hyökkää maahanne. Olittepa ehtineet jäseneksi tai ette.” ”Whatever is needed” ei juuri jättänyt sijaa tulkinnoille. Myös maajoukkojen lähettäminen katsottiin tähän apuun sisältyväksi. Tässä kohtaa on kuitenkin pakko todeta, että maajoukkoja lähetettäviksi on USA:ta lukuun ottamatta kaikilla NATO-mailla erittäin vähän. Eikä Suomi sellaisia eniten tarvitsekaan, vaan materiaali-, ilmatuki- ja muuta vastaavan kaltaista apua.
Aurinkoinen ja pölyinen päivä oli Puolustusvoimien ja Suomen kannalta mitä onnistunein. Kerroimme tai paremminkin osoitimme maailmalle oman puolustuskykymme lisäksi, mitä meillä on tarjota Natolle. Ammattimiehet eli sotilaathan tämän ovat tienneet jo ainakin koko tämän vuosituhannen. Päivän annin ja teeman voisi kiteyttää kolmeen sanaan: yhdessä olemme vahvempia!
(Otsikkokuvan oikeudet: Sirkka Ojala)
