Sota on jatkunut kahdeksan vuotta ja sen viimeisin vaihe, Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan, kohta kaksi viikkoa, rintamalla Venäjän eteneminen on ollut hidasta, mutta niin se on ollut myös rauhan ja ratkaisun löytämiseksi. Edes humanitaariset tulitauot eivät ole onnistuneet, kun Venäjä on rikkonut niitä. Heidän viimeisimmät tarjouksensa ovat, että ihmisiä voisi evakuoida Venäjälle ja Valko-Venäjälle. Joitakin mielenkiintoisia ja jopa yllättäviä liikkeitä neuvottelujen suhteen on kuitenkin tapahtunut. Ja talouspakotteiden osalta tapahtuu edistystä, kun myös yritykset ovat lähteneet aktiivisesti sulkemaan Venäjän toimintojaan ja öljystä puhutaan jopa Venezuelan ja Iranin kanssa.
Kirjoitin viime viikolla Kiinan toimista. Kiinan ulkoministeri keskusteli viikko sitten Ukrainan ulkoministerin kanssa ja lupasi toimia tulitauon ja siviilien tappamisen lopettamiseksi. Maanantaina Kiina toisti viestin, että se on valmis toimimaan välimiehenä neuvotteluissa, vaikka samaan aikaan se korosti tiiviitä suhteitaan Venäjään. Ulkoministeri Wang Yi kommentoi, että ulkoiset asiat eivät muuta Venäjän ja Kiinan keskinäistä suhdetta. Ulkoministeri kertoi myös, että Kiinan presidentti Xi on puhunut Putinin kanssa ja korostanut rauhanneuvottelujen tärkeyttä.
Samaan aikaan Kiinan alulle laittama ja vahvasti tukema Aasian kehityspankki AIIB (Asian Infrastructure Investment Bank) on päättänyt keskeyttää toistaiseksi lainoituksen Venäjälle ja Valko-Venäjälle Ukrainan sodan takia. Kiina omistaa pankista 30 %, sen pääkonttori on Shanghaissa. Kiina on rakentanut siitä vaihtoehtoa Maailmanpankille. Venäjä on myös pankin perustajajäseniä 6,7 % osuudella. AIIB on lainoittanut sekä Venäjää ja Valko-Venäjää.
Kyyhkyt ja haukat
Yhdysvaltalainen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkäaikainen vaikuttaja – myös ”ulkopolitiikan haukaksi” väitetty – John Bolton puuttui keskusteluun Kiinan roolista. Hänen näkemyksensä mukaan Kiinan rooli sisältää merkittävän vaaran, jos Kiina tulee mukaan keskustelemaan Euroopan turvallisuusratkaisuista. Sillä tavalla Kiina rakentaa strategisia asemiaan ja vaikutusvaltaansa myös Euroopassa. Kiina varmasti ostaa strategisen pelin, samalla se lienee niitä harvoja maita, jotka voivat vaikuttaa Venäjään.
Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoglu ilmoitti maanantaina, että Venäjän ja Ukrainan ulkoministerit ovat suostuneet tapaamaan torstaina Antalyassa Etelä-Turkissa. Turkki on tarjoutunut myös välimieheksi neuvotteluihin. Sillä on Nato-maaksi hyvät suhteet Moskovaan, vaikka samaan aikaan sillä on ollut läheiset suhteet myös Ukrainaan, jonne se on toimittanut aseistusta, mukaan lukien maineeseen nousseita aseistettuja Bayraktar -droneja, joita se toimitti Ukrainaan sodan alla. Turkin presidentti Erdogan oli keskustellut sunnuntaina Putinin kanssa. Turkin osalta mielenkiintoinen yksityiskohta on myös, jos todella historiallisia rajoja aletaan tarkastella alueella, Krimin niemimaa on ollut itseasiassa pitkään nimenomaan osa Turkkia.
Ehkä yllättävin käänne oli viikonloppuna Israelin pääministeri Naftali Bennettin matka Moskovaan tapaamaan Putinia. Israel on tunnetusti Yhdysvaltain lähimpiä liittolaisia. Israelilla voi olla kuitenkin olla selkeitä paineita toimia tässä tilanteessa. Iranin ydinohjelmasta käydään neuvotteluja, niissä Venäjällä on iso rooli ja Iranin ydinohjelma on yksi suurimpia riskitekijöitä Israelin omissa turvallisuusskenaarioissa. Israelissa on myös huomattava venäläisvähemmistö, kun juutalaisia on muuttanut Venäjältä ja entisen Neuvostoliiton alueelta sinne Neuvostoliiton romahdettua. Israelissa on 1,3 miljoona venäjää puhuvaa, siis 15 % väestöstä. Se on potentiaalisesti suuri vaikuttaja maan sisäpolitiikassa.
Raha ratkaisee
Talouspakotteita määrätään koko ajan lisää, mutta ehkä merkittävämpää on, että monet yritykset ovat tehneet omat johtopäätöksensä, ja ajavat alas toimintonsa Venäjällä. Luottokorttiyhtiöt (Visa, Mastercard, Amex) katkaisivat yhteydet viikonloppuna. Samoin neljä suurta tilintarkistusyhtiötä (EY, Deloitte, PwC ja KPMG). Tilintarkastajien vaikutus on itse asiassa suurempi kuin äkkiseltään voisi päätellä. Tilintarkastus on oleellista yritysten uskottavuuden ja sijoittajamarkkinan osalta ja niiden vetäytyminen on osaltaan viemässä pohjaa pois venäläisyritysten rahoitukselta.
Öljyn ja kaasun ostamisen osalta käydään edelleen keskusteluja. Yhdysvaltain presidentti Biden kielsi juuri öljyn ostamisen Venäjältä. Se on Euroopalle vaikeampi pala kuin Yhdysvalloille. Toisaalta öljykauppa Venäjältä on jo merkittävästi hiljentynyt, esimerkiksi Shell, päätti lopettaa venäläisen öljyn ostamisen, kun yritykset näkevät riskinä ostaa Venäjältä, maksaminen ei enää helposti onnistu, ja toimitusajat ovat kuitenkin noin 10 päivää ja kukaan ei voi tietää, saako öljyä enää vastaanottaa 10 päivän päästä.
Yhdysvallat on myös avannut keskustelut Venezuelan, Saudi-Arabian ja Iranin kanssa öljytoimitusten lisäyksestä. Etenkin keskustelut Venezuelan ja Iranin kanssa ovat merkittävä käänne, kun ne ovat olleet vuosia Yhdysvaltojen sanktioiden piirissä. Yhdysvaltojen edustajat tapasivat viikonloppuna Venezuelan edustajia. Tilanne on sisäpoliittisesti vaikea Valkoiselle talolle. Samaan aikaan koitetaan pitää öljyn hinta aisoissa, mutta keskustelut Venezuelan ja Iranin kanssa ovat jo saaneet republikaanit arvostelemaan keskusteluja tällaisten valtioiden kanssa. Kuin paluu kylmän sodan aikaan, ei ole varaa suuriin moraalisiin kannanottoihin vaan kumppaneita ja energiaa pitää hankkia hyvin pragmaattisin perustein.
Kolme skenaariota
Kaikkiaan talouspakotteet ovat saavuttaneet tason, jolla ne varmasti vaikuttavat Venäjän toimintaan. Tosin Putinin lähipiirin eliitin elämä on varmasti edelleen yltäkylläistä, kunhan pysyy Venäjällä. Mutta ainakin Ranskassa jo uutisoitiin, miten venäläiset ovat peruneet luksusasuntojen näyttöjä. Lontoossa odotetaan, että luksusasuntojen hinnat voivat mennä alaspäin, kun vielä sanktioiden ulkopuolella olevat venäläiset alkavat nopeasti muuttaa omistuksiaan rahaksi. Tavallisen kansan elämään Venäjällä tilanne alkaa vähitellen vaikuttaa, mutta venäläiset ovat tottuneet koviin aikoihin ja niukkaan elämään. Yhtään pidemmällä aikavälillä on varsin selvää, että tämä ajaa maata taloudelliseen romahdukseen.
Suuri kysymys on edelleen, onko Putinilla joku ulospääsy tilanteesta. Toistaiseksi Venäjä ei ole lieventänyt mitään vaatimuksia, ja YK:ssa Venäjän edustaja puhuu edelleen Ukrainaa johtavista uusnatseista. Sinänsä neuvotteluyhteydet voisi tulkita niin, että Venäjä kuitenkin tunnustaa Ukrainan hallinnon. Talvisodankin aikana se kun Neuvostoliitto tunnusti Suomen laillisen hallituksen ja alkoi keskustella sen kanssa, hyläten samalla perustamansa Terijoen nukkehallituksen, oli merkittävä käänne.
Kehitystä on vaikea ennustaa, mutta pääskenaariot ovat:
1) taistelujen jatkuminen ja ne voivat jatkua pitkään,
2) joku kolmas osapuoli saa aikaan neuvotteluyhteyden ja tarpeeksi painetta, että Venäjä alkaa antaa periksi vaateissaan, tai
3) Venäjän sisäinen tilanne alkaa mennä sellaiseksi, että siellä alkaa tapahtua sisäisiä muutoksia.
Vaihtoehtojen todennäköisyys lienee tällä hetkellä tuon listan mukainen.
