kenttätykki 152 K 89 ampuu Rovajärvellä

Reservin aurinko häikäisee

Puolustusvoimista sekä Rajavartiolaitoksesta siirtyy tänään reserviin noin kahdeksantuhatta nuorta miestä ja naista. Yksi näistä sopivasti jouluksi kotiutuvista uusista reserviläisistä on Karjalan prikaatissa palveleva kersantti Aada Partanen, jonka Suomen Sotilas tapasi marraskuussa Rovajärvellä Maavoimien vaikuttamisharjoituksessa. Hän kertoi olevansa lähtöisin Pieksämäeltä, jossa kirjoitti ylioppilaaksi ennen vapaaehtoisen palveluksen aloittamista.


Vapaaehtoiseen palvelukseen johtaneista syistä Partanen kertoi: Olen kokenut maanpuolustuksen ja asevelvollisuuden tärkeäksi asiaksi ja halusin antaa oman panokseni siihen, kun se on mahdollista. Kiinnostus kriisinhallintatehtäviin motivoi hakemaan palvelukseen vielä enemmän. Hän haki Suomen Kansainvälisiin valmiusjoukkoihin Porin Prikaatiin Säkylään. Karsiutuminen valintakokeessa toi palveluspaikaksi Vekaranjärven Karjalan Prikaatin. Siellä kers Partanen toimi Karjalan Tykistörykmentin toisen kenttätykistöpatteri huoltojaoksessa, johon hänet valittiin alokaskauden jälkeen huoltopalvelualiupseeriksi.


Koulutuksestaan sekä tehtävistään kertoo kersanttimme: Huoltopalvelualiupseerina johdan omaa muonitusryhmääni, johon kuuluu sotilaskeittäjiä ja -kuljettajia. Vastaan muonituspaikan perustamisesta ja huolehdin ruuan valmistukseen tarvittavista elintarvikkeista ja talousvedestä. Valvon ruuan valmistumista ja hygieniaa sekä huolehdin ruuan riittävyydestä yksiköille.


Kriisiaikana voisin koulutukseni perusteella esimerkiksi toimia huoltojaoksen johtajana, jolloin johtaisin huoltojaosta kokonaisuudessaan. Huoltojaoksen johtajan tehtäviin kuuluu huolehtia huoltotilanteen pitämisestä ajan tasalla sekä laatia huoltotilanneilmoitukset huoltotarpeiden suhteen.


Kers Aada Partanen


Kersantti Aada Partasen mielestä varusmiespalvelus ei lähtökohtaisesti muuttanut häntä ihmisenä vaan sen aikana sai kehitettyä omia kykyjä sekä löytää uusia puolia itsestään, joiden olemassaolosta hän ei tiennyt. Itsevarmuus ja stressinsietokyky kehittyi huomattavasti erityisesti aliupseerikurssin aikana sekä omalla johtajakaudella. Myös epäonnistumisten sietäminen vahvistui ja yrittämisen halu epäonnistumistenkin jälkeen on kasvanut. Varusmiespalvelus on ollut hänelle tietynlainen henkinen kasvupyrähdys. Kuten hyvin monelle muullekin, tiedämme toimituksessa.


Pitkät kiinniolot ja maastojaksot ovat välillä raskaita, mutta hyvällä ryhmähengellä ja huumorin ylläpitämisellä on ollut huomattava vaikutus omaan sekä muiden jaksamiseen. Koronan tuomat pidemmän maastojaksot ovat kehittäneet positiivisella tavalla toimimista maasto-olosuhteissa. Korona-aika on kuitenkin ollut nyt palveleville ikään kuin sitä “normaalia” arkea palveluksessa, koska he ovat toimineet alusta asti samalla tavalla kiinniolojen aikana.  Pitkät kiinniolot lopulta luovat hyvän yhteishengen kaikille ja ihmisiin tutustuu huomattavasti paremmin, kertoo kersantti Partanen.


Varusmiespalveluksessa on Aada Partaselle kirkastunut, että hän haluaa palvella joko Puolustusvoimissa tai rajavartiolaitoksessa. Kotiutumisen jälkeen odottavat työt siviilissä sekä keväällä hakeminen edellä kerrottuihin koulutuksiin. Myös mahdolliset kriisinhallintatehtävät kiinnostavat häntä.


Palveluksessa kuluttamansa vuoden kersantti Partanen summaa näin: Suosittelen lämpimästi hakemista asepalvelukseen. Se sopii kaikille, joita kiinnostaa maanpuolustus ja toimiminen siihen liittyvissä tehtävissä. Armeija antaa jokaiselle juuri niitä kokemuksia, joita ei siviilimaailmassa pääse kokemaan. Naisena armeijassa ei omasta mielestäni ole ollut mitenkään erilaista; olemme kaikki samalla viivalla ja osa samaa porukkaa sukupuolesta riippumatta.


Suomen Sotilas toivottaa menestystä reservissä kaikille kotiutuneille.


Teksti: Arto Ojanen


Kuvat: Puolustusvoimat