Joulukuu 2018 Catwickin lentoasema Lontoossa: Havaitut droonit estivät kolmen päivän aikana noin 1000 lentoa. Venezuelan presidentin Nicolás Maduron murhayritys droneilla myöskin 2018. Meillä Suomessa mm. lentoliikenteen vaarantamista, Puolustusvoimien varastoalueiden ja sotaharjoitusten kuvaamista. Helsingissä median tekemä salakatseluyritys. ISIS:n droonisotaa Syyriassa. Lista on todella pitkä.
Drooneista on muodostunut hyöty- ja huvikäytön kääntöpuolena vaaratekijä ja uhka niin arjen siviiliyhteiskunnalle kuin taistelukentälläkin. Siten torjuntakeinojen kehitys on käynnistynyt ja edennyt nopeasti lyhyessä ajassa. Niin paljon kuin droonit ovat tarjonneet hyötyä, huvia ja apua monenlaiseen toimintaan, Suomen Sotilas tarkastelee tässä drooniuhkia ja uhkien torjuntamenetelmiä.
Kaupalliset kevyet lentolaitteet, dronet, droonit, pienoiskopterit, nelikopterit, lennokit – mitä nimitystä milloinkin käytetään, ovat vallanneet ilmatilaa kaikissa maissa. Niinpä pienoiskopterit ovat nyt arkipäivää. Samalla tämä kehityskulku on tuonut mukanaan merkittäviä vaaratekijöitä ja riskejä sekä välineitä rikollisille, terroristeille ja sodankäyntiin.
Tämän tarkastelun ulkopuolelle jätetään kiinteäsiipiset lentolaitteiden torjunta, vaikkakin moni valvonta- ja torjuntajärjestelmä kykeneekin vaikuttamaan molempiin maalityyppeihin.
Hyöty- ja huvikäytön lisäksi drooneilla on häiritty kotirauhaa, tehty salakatselua ja ne ovat muodostuneet riskiksi lentoliikenteelle sekä voivat ilmasta tahattomasti pudotessaan aiheuttaa vaaraa ihmisille ja omaisuudelle. Rikollisille on tajolla uusi, monikäyttöinen työkalu: viranomaisten tarkkailua, salakuljetusta, huumeiden ja laitteiden soluttamista vankiloihin sekä huumesotaa jne.
Terroristeille droonit mahdollistavat helpon ja halvan tavan iskeä kohteisiin. Isommat dronet kantavat helposti vaikkapa räjähteitä tai myrkkykaasuja.
Dystooppisena uhkana voidaan kuvitella dronea, joka päivystää ilmassa kohdehenkilön kodin edustalla, tunnistaa kasvontunnistusalgoritmein sille ennalta määritetyn henkilön muista ihmisistä. Havaittuaan kohteensa, se syöksyy päin uhria räjähtäen ja surmaten kohdehenkilön. Tämä on täysin mahdollista nykytekniikalla, mutta onko se saatavilla ja tarkoituksenmukainen salamurhamenetelmä, se on sitten oma juttunsa.
Taistelukentälle dronet ovat tuoneet merkittävän lisän tilannekuvan muodostamiseen.
Vaikka kriiseissä ja sodankäynnissä droonien käyttö on ollut pääosin valvonta-, kuvaus- ja tiedustelurooleissa, drooneja on varustettavissa myös asein tai räjähtein ja tehtäviä löytyy paljon muitakin.
Vastatoimenpiteisiin on herätty ja tämä teollisuudenhaara kasvaa valtavaa vauhtia. Vartavasten droonien seurantaan ja torjuntaan valmistettuja järjestelmiä oli vuonna 2015 vain kymmenkunta, nykyisin ainakin yli 500.
Droonien havaitsemiseen, tunnistamiseen ja seurantaan vaikuttaa ensinnäkin maali ja sen käyttäytyminen. Drone on monestakin syystä vaikea maali. Ympäristö- ja tilannetekijät lisäävät monesti vaikeusatetta edelleen.
Havaitsemis- ja seurantateknologioita on monenlaisia. Erilaisia ratkaisuja on käytössä runsaasti, aina akustisista, droonin ääneen perustuvista sensoreista radiotaajuuksien havaitsemiseen ja päätyen tutkatekniikkaan. Monissa järjestelmissä on yhdistetty useampia menetelmiä, jotta havainto- ja seurantavarmuutta on voitu parantaa.
Droonien torjunta- ja vastatoimenpiteet voidaan jakaa suojaaviin, epäsuoriin ja suoriin toimenpiteisiin. Suojaavilla toimenpiteillä tarkoitetaan lähinnä turvallisuusuhkien ennalta ehkäisyä, kuten esimerkiksi toimintaa ohjaavia määräyksiä ja säädöksiä. Epäsuoria toimenpiteitä ovat valvonnalla ja tiedustelutiedolla luotu tilannetietoisuus, joka selkeyttää kuvaa mahdollisista uhkista ja niiden todennäköisyyksistä antaen siten oikeat perusteet uhkiin varautumisessa. Suorat toimenpiteet ovat keinoja, joilla vaikutetaan lennokkijärjestelmään tai sen osaan. Vaikuttamisella voidaan häiritä tai estää järjestelmän toiminta tai tuhota se. Suorat toimenpiteet jaetaan vaikutusmekanismin mukaan kolmeen kategoriaan: kineettisen vaikuttamisen menetelmät, elektronisen vaikuttamisen keinot sekä erilaiset suunnatun energian aseet.
Kineettisen vaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi asevaikutus, siviiliympäristöön paremmin sopivat vesitykin tai verkon käyttö sekä torjuntadroonit, jotka perustuvat törmäyttämiseen. Eksoottisimpia kineettisiä keinoja on metsästyshaukkojen tai -kotkien käyttö, joita on koulutettu droonien torjuntaan.
Elektronisen vaikuttamisen keinoihin luetaan lentolaitteen ja sen ohjausjärjestelmän välisen yhteyden häirintä, lentolaitteen elektroniikan lamauttaminen ja lennokin paikannusjärjestelmän häirintä.
Kolmannen kategorian muodostavat erilaiset suunnatun energian aseet, joilla voidaan sokaista lentolaitteen sensoreita, taikka vahingoittaa tai tuhota lentolaite. Teknisinä ratkaisuina ovat laser-säteen käyttö tai korkeatehoiset mikroaaltoaseet (HMP, High Power Microwave).
Droonien torjuntaan on monet keinot ja teoriassa asia toimii hyvin. Käytännössä torjuntatilanne on kuitenkin vaativa. Droonitorjujan osaaminen ja valmius sekä tilannetekijät vaikuttavat merkittävästi lopputulokseen. Tulevaisuuden haasteena on lennokkiparvet, joissa tekoäly optimoi parven toimintaa. Drooniparvet pystyvät näin itsenäisesti toteuttamaan niille määrättyjä tehtäviä. Maailmalta on useita esimerkkejä jopa yli tuhannen droonin parvista, jotka ovat muodostaneet erilaisia kuvioita värikkäillä valoillaan, mutta tekniikkaa voi soveltaa mitä moninaisimpiin tehtäviin. Lennokkiparvia on menestyksekkäästi kokeiltu myös sotilaallisten tehtävien toteuttamiseen.
Suomen Sotilaan laaja, yksityiskohtainen reportaasi drooniuhkista, lennokkien havaitsemis- ja seurantatekniikasta sekä torjuntamenetelmistä on luettavissa nyt myynnissä olevasta Suomen Sotilaan numerosta 5/2021. Artikkeli kattaa myös tarkastelun käytännön haasteista sekä tulevaisuuden näkymistä.
