Eilinen Malesian Airlinesin matkustajakoneen lentoturma Itä-Ukrainassa on kiihdyttänyt keskustelua konfliktin eri osapuolien vastuusta – ja vastuuttomuudesta.
Vaikka tapahtuneeseen lentoturmaan liittyvät tosiasiat saataneen selvitettyä edes jollain varmuudella vasta paljon myöhemmin, on jo nyt käytössä olevan tietojen perusteella hyvin todennäköistä, että lento MH17 ammuttiin alas ilmatorjuntaohjuksella. On myös todennäköistä, joskaan ei vielä todennettua, että kyseinen ohjus oli Itä-Ukrainassa toimivien venäjämielisten joukkojen laukaisema.
Tässä tapauksessa käytetty järjestelmä oli todennäköisesti Buk-M1 (9K37M1/ItO 96). Kapinalliset väittivät jo pari viikkoa sitten saaneensa kaapattua Ukrainan asevoimilta kyseisen keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmän osia. Ukrainan hallitus ei kuitenkaan ole vahvistanut tietoa.
Aiemmin alueella käytössä havaittujen kannettavien Strela 2 ja Igla –lähi-ilmatorjuntaohjusten pystyulottuvuus ei kuitenkaan yllä lähellekään matkustajakoneiden normaaleja matkalentokorkeuksia, ja nyt tuhoutuneen koneen lentokorkeudesta on jo olemassa varsin luotettava (puolueeton) tieto. S-300/400 –sarjan pitkän kantaman (alue)ilmatorjuntaohjuksen laukaisu ja lento Venäjän puolelta olisi taas ollut helppo havaita niin maasta kuin avaruudesta.
Mitä tapahtui?
Malesian Airlinesin tapauksessa lännen suunnasta lähestynyt lentokone on voitu tulkita Ukrainan sotilaskuljetuskoneeksi, varsinkin, jos venäjämielisten joukkojen käsitys on ollut, että Itä-Ukrainan ilmatila on ollut suljettu kv. lentoliikenteeltä. Ohjus on hyvin mahdollisesti voitu laukaista nopeasti, pelkästään ohjuslavetilta, ilman Buk–järjestelmiin kuuluvia johtokeskus- ja maalinosoitusvaunuja.
Maalin tarkka (ja matkustajakoneille tyypillinen) korkeus- ja nopeustieto on voinut jäädä huomioimatta, varsinkin, kun itsenäisesti toiminutta ohjuslavettia on saattanut operoida vain yksi tehtävään koulutuksen saanut henkilö. Toisin kuin on siis väitetty, Buk-M1 ohjuslavettia voi tarvittaessa operoida vain yksi joskus tähän asejärjestelmään hyvän koulutuksen saanut henkilö, jota avustaa muutama hänen pikakouluttamansa henkilö. Tehtävään sopivasti koulutettuja reserviläisiä, sekä nykyisiä ja entisiä sotilaita, löytyy tuhansia, myös Ukrainan ja Venäjän ulkopuolelta – muun muassa täältä meiltä Suomesta.
Kun Buk-M1 järjestelmään kuuluva 9M38 –ohjus on saatu laukaistua oikeaan suuntaan, on sen osumatodennäköisyys normaalissa matkalentokorkeudessa, suoraan normaalilla matkalentonopeudella etenevään matkustajakoneeseen käytännössä 100 % – kunhan ohjuslavetin maalinosoitustutkasta ei sammuteta virtaa tässä välissä.
Vahinko ja vastuu
Koska nyt todennäköisesti tapahtuneessa matkustajakoneen maalittamisessa ja tuhoamisessa on kovin vaikea nähdä motiivia kenellekään konfliktin osapuolista, on kyse todennäköisesti jonkinasteisesta erehdyksestä, eli vahingosta.
Mutta se, että kyseessä oli mahdollisesti, jopa todennäköisesti, vahinko, ei suinkaan poista konfliktin eri osapuolien vastuuta tapahtumasta – jo se, että pitää jotain vahinkoa hyvin mahdollisena, mutta ei edes yritä estää sitä, on perinteisten oikeusperiaatteiden mukaisesti katsottu tahalliseksi toiminnaksi (dolus eventualis).
Vakavat tapaturmat ja suuronnettomuudet ovat kuitenkin yleensä useiden peräkkäisten tai rinnakkaisten laiminlyöntien seurauksia, ja näin on varmasti nytkin – vapaaehtoisia vastuun kantajia on kuitenkin yleensä kovin vaikea löytää.
Joka tapauksessa yhtä lailla kun Krimillä ei pitäisi olla venäläisiä miehitysjoukkoja, eikä Itä-Ukrainassa Venäjältä tukea saavia, ilmatorjuntaohjuksilla varustautuneita aseellisia vapaa- tai kapinajoukkoja, ei matkustajalentokoneilla pitäisi olla mitään asiaa alueelle, jolla varmuudella tiedetään käytävän aktiivisesti taisteluja joissa on viimeisten viikkojen ja päivien aikana todennetusti pudotettu ilmatorjuntaohjuksilla useita lentokoneita.
Tätäkin tragediaa tullaan siis varmasti selvittelemään vuosikausia, todennäköisesti vuosikymmeniä, eri oikeussaleissa, eri maissa, niin rikos- kuin vahingonkorvausoikeudenkäynneissä.
Traagisesti menetettyjä ihmishenkiä tämä jälkikäteinen oikeudellinen puuttuminen ei kuitenkaan tuo takaisin.
Kirjoittaja on useasti lentänyt Amsterdamista Ukrainan yli Aasiaan.
Teksti: Arto Pulkki
