Suomen Sotilas julkaisi kaksi päivää aiemmin diplomi-insinööri Jukka Janhusen teknisen tarkastelun Iranin iskun myötä tunnetuksi tulleesta bunkkerinmurtajapommista, GBU-57/B Massive Ordnance Penetrator (MOP).
Näiden hyvin erikoisten aseiden käsittelyssä julkaisemme myöhemmin tämän pommin kokonaan uudesta seuraajasta tietoja, jotka ovat toistaiseksi melko niukkoja. Tässä artikkelissa tietoja nykyisen pommin parantamisesta ja tuotannosta.
Yhdysvaltain ilmavoimat tutkii uusia mahdollisuuksia parantaa sytyttimiä 13 000 kilon painoiselle GBU-57/B -pommille. Ilmavoimat on myös kiinnostunut myös keskeisten GBU-57/B- pommin komponenttien tuotannon laajentamisesta. Tämä tarve nousi esiin, kun Yhdysvallat käytti tiettävästi 14 MOP-pommia Iranin ydinlaitosten lamauttamiseksi.
Pommin kehitystyössä ollaan parantamassa BLU-127-sytytinjärjestelmää ja toteuttamassa ohjelmistomuokkausta KMU-612-peräkappalesarjaan. KMU-612/B, GBU-57/B -pommin peräkappale sisältää muun muassa GPS-avusteisen inertianavigointijärjestelmän (INS) yhdistäen satelliittipaikannuksen ja inertiasensorit, ohjainkoneiston siivekkeineen, liitännät sytyttimen ohjelmoimiseksi ja virtalähdeyksikön.
Riittääkö varastot?
Pommien kokonaisvaraston suuruudesta ei ole varmaa ja tarkkaa tietoa, mutta on arveltu, että se olisi ollut ennen iskua ainakin parikymmentä kappaletta. Pommi on otettu käyttöön 2010. Vuonna 2020 on ilmeisesti tuotettu lisää pommeja, mutta tarkkaa tietoa ei tästä ole. Erään tiedon mukaan vuodesta 2023 olisi tuotanto aloitettu Oklahoma Cityn tehtaalla, joten pommeja voisi olla jo kymmenittäin. Nykyisen MOP-varaston kokonaismäärä on siis salainen, mutta ilmavoimien komentaja kenraali David Allvin on sanonut senaatin määrärahavaliokunnan kuulemistilaisuudessa 26. kesäkuuta, että varastoa laajennetaan parhaillaan.
Sytytin on keskiössä
Sytytinkehitys on nyt merkittävässä roolissa. MOP-pommin sytyttimelle asetetaan todella paljon vaatimuksia. Sen täytyy ensinnäkin kestää todella rajuja negatiivisiä kiihtyvyyksiä ja täryvaikutusta.
Erityisen haastavaa on pommin käyttö kohteita vastaan, joiden osalta ei tunneta linnoitetta, maaperää ja maan alla olevien rakenteiden syvyyttä maanpinnasta. Sytyttimen olisi tunnistettava optimaalinen räjähdyshetki pommin tehon maksimoimiseksi.
Pommin sytyttimen pitäisi tunnistaa, milloin pommi on tunkeutunut maanalaiseen luolaan tai halliin, jossa on tuhottavaksi tarkoitettua materiaalia. Toisaalta pommi ei saisi räjähtää heti ensimmäisessä avoimessa luolassa tai tilassa, jos tuhottava kohde on tämän alapuolella alemmalla luolastotasolla. Sytytin, joka pystyisi laskemaan kerroksia määrittääkseen oikean räjäytyshetken, olisi merkittävä hyöty pommia käytettäessä. Tämä kehitystyö on ilmeisesti kehityskohteena.
Haasteet ovat todella isot. Mitä tarkemmin kohteen maanalainen rakenne tiedetään, sitä helpompi on sytyttimen toiminta on ohjelmoida kohteen mukaan.
Iranin iskussa Fordowin luolastoihin jokasella pudotetulla 12:a MOP-pommilla oli räätälöidysti ohjelmoitu sytytin. Jokainen pommi iski halutulla vaikutuksella luolastoihin. Kaikilla pommeilla oli oma, haluttu osumapiste ja iskuhetki.
Fordowissa B-2-häivepommittajat pudottivat kaikki MOP-pommit vain kahteen osumakohtaan, siis ”samasta reijästä”. Kumpaankin osumapisteeseen osui kuusi pommia ja jotka kaivautuivat peräkkäin varsinaiseen kohteisiinsa. Vaikka pommit eivät osuisikaan metrilleen samaan pisteeseen, jäljessä tulevat pommin hakeutuvat ensimmäisen tai edellisten tekemään aukkoon ihan fysiikan lakien mukaisesti.
Kokemuksia omille ja vihollisille
Nyt tehty hyökkäys antoi runsaasti kokemusta MOP-pommien käytöstä Yhdysvalloille. Tämä edistää myös kehitystyötä. Toisaalta MOP-pommien operatiivinen käyttö ”tositilanteessa” on nyt tarjonnut myös Iranille ja muille Iraniin ystävällismielisesti suhtautuville maille tietoa asejärjestelmästä. Kiinnostuneita tiedonsaajia ovat varmasti Venäjä ja mahdollisesti Kiina. Pommituskohteita huolellisesti tutkimalla saadaan paljon keskeisiä yksityiskohtia selville pommista. Täten nyt meneillään oleva pommin kehittämistyö on tarpeellista, jopa välttämätöntä järjestelmä tehon säilyttämiseksi ja parantamiseksi.
MOP:iin on siten tarpeen tehdä lisäpäivityksiä ja -muutoksia, jotta voidaan ottaa huomioon mahdolliset yritykset suunnitella vastatoimia pommin nykyisille kyvyille.
Kuvat US Air Force
