DDR-vakoilun lonkerot ulottuivat Suomen korkeimpaan johtoon. Suomen Sotilaan hankkimat asiakirjat paljastavat, että Stasilla oli tietolähde suojelupoliisissa ja Kekkosen esikunnassakin.
Kommunistisen Itä-Saksan eli DDR:n turvallisuuspalvelulla Stasilla oli ainakin 1980-luvun alussa lähteitä Suomen tasavallan presidentin sekä suojelupoliisin johdon sisäpiireissä.
Suomen Sotilaan laillisesti hankkimista, aiemmin ei-julkisista Stasin asiakirjoista käy ilmi muun muassa, että luottamuksellinen Stasi-lähde toimi hyvin lähellä presidentti Urho Kekkosta.
Stasin johdon uutiskatsaus 10. toukokuuta 1981 sisältää raportin keskustelusta Kekkosen lähipiirissä. Aiheena oli Kekkosen suhtautuminen Itävallan liittokansleriin Bruno Kreiskyyn, joka pyrki tekemään aktiivista kansainvälistä puolueettomuuspolitiikkaa.
”Luotettavien tietojen mukaan Kekkosen poliittiset neuvonantajat ovat suositelleet hänelle tiiviimpää yhteistyötä – – Itävallan kanssa kansainvälisissä kysymyksissä. Kekkosen asenne on ollut torjuva”, raportissa sanotaan.
”Kekkonen on luonnehtinut Kreiskyä keinottelijaksi, johon ei voi lainkaan luottaa”, raportti jatkuu. Kreiskyn ulkopolitiikka, muun muassa tapaamiset DDR:n johtajan Erich Honeckerin ja Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n edustajien kanssa olivat ärsyttäneet Kekkosta.
Myös sosiaalidemokraatti Kreiskyn läheinen suhde Länsi-Saksaan oli Stasi-lähteen mukaan epäilyttänyt Kekkosta, joka arveli Itävallan poliittisen aktiivisuuden palvelevan Kreiskyn omaa etua.
Asiakirjoista käy ilmi myös, että Stasin johtaja Erich Mielke sai 28. maaliskuuta 1984 luettavakseen uunituoreen raportin suojelupoliisin päällikön Seppo Tiitisen johtamasta kokouksesta. Tiitinen oli kehottanut supon etsiviä tekemään tiettäväksi, että Suomessakin toimii salainen palvelu.
Raportin mukaan supo oli jo ryhtynyt kovistelemaan itäblokin maiden vakoojiksi epäilemiään henkilöitä: Heidän asuntoihinsa Helsingissä oli tehty kotietsintöjä ja jätetty tahallaan jälkiä käynneistä.
Tiitinen kiistää Suomen Sotilaan haastattelussa Stasin raportissa kuvatut laittomuudet. Hänen mukaansa mitään erityistä kampanjaa itäblokin vakoojien pelottelemiseksi ei järjestetty. Kotietsinnät olivat hänen mukaansa itäeurooppalaisten vakoojien keinovalikoimassa, mutta Suomessa niitä ei tehty.
”Siellä on toki voinut tapahtua sellaistakin, mitä minä en tiennyt, eikä minun tarvinnutkaan tietää”, Tiitinen sanoo, viitaten Supon valvontaosaston eli vastavakoilun toimintaan.
Lue koko juttu Suomen Sotilaan numerosta 3/2025. Saatavilla Lehtipisteistä 10.6. lähtien.
Tilattavissa tämän sivun oikeasta alakulmasta.
Artikkelikuva: DDR:n puolustusneuvoston puheenjohtaja Erich Honecker (vasemmalla) ja Suomen tasavallan presidentti Urho Kekkonen sekä muita poliitikkoja ja avustajia ovat keskustelemassa Presidentinlinnassa 30. heinäkuuta 1975 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin aikaan. Kuva: Museovirasto, Matilainen, Atte
