Suomi on valittu yhdeksi toimeenpanijavaltioksi, kun Euroopan unioni toimittaa Ukrainalle puolustusmateriaalia Venäjän jäädytettyjen varojen tuotoilla.
Suomi on tehnyt sopimuksen Euroopan komission kanssa raskaiden ampumatarvikkeiden toimittamisesta Ukrainaan. Ampumatarvikkeet hankitaan suomalaiselta teollisuudelta, ja hankinta rahoitetaan Venäjän jäädytettyjen varojen tuotoilla Euroopan rauhanrahaston (EPF) kautta. Sopimuksen arvo on 90 miljoonaa euroa.
Suomi haki mukaan järjestelyyn ja Suomi tuli esityksellään valituksi yhdeksi toimeenpanijaksi. Euroopan unionin ulkoasiainedustaja Kaja Kallas on todennut, että toisen toimeenpanoerän kokonaisuus on noin 1,1 miljardia euroa ja Suomen osuus tästä 90 MEUR. Kukin maa viestii osuudestaan niin halutessaan.
”Saimme neuvoteltua Suomelle lisärahoituksen Ukrainan tukeen. Rahat otetaan Venäjän jäädytetyistä varoista, tuotteet ostetaan suomalaisilta yrityksiltä kotimaan työtä tukien ja näillä autetaan Ukrainaa puolustautumaan. Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.
Komission kanssa on tehty erillinen sopimus juuri tämän kyseisen kokonaisuuden toimittamisesta ja rahoittamisesta. Kuitenkin johtuen kansallisesta ampumatarvikkeiden tuotantomallista, tehdään tämänkin kokonaisuuden alla toimitettavista materiaaleista tarvittavat luovutuspäätökset ansallisesti ennen toimitusta.
”Myös muu tukemme jatkuu edelleen vahvana. Kansallinen 660 miljoonan euron tukiohjelma yhdessä tämän kokonaisuuden kanssa nivovat kotimaisen teollisuuden entistä tärkeämmäksi osaksi kansallista Ukraina-tukeamme. Tämä on myös erinomainen osoitus suomalaisen puolustusteollisuuden kyvyistä ja siitä, että investoinnit ampumatarviketuotannon kasvattamiseen alkavat näkyä tuotannossa”, puolustusministeri Häkkänen toteaa.
Suomi ei ole julkistanut kansallisen materiaaliapunsa sisältöä syistä, jotka liittyvät kansalliseen turvallisuuteen, kuljetusturvallisuuteen sekä kansainvälisiin suhteisiin. Haluamme tässäkin kokonaisuudessa taata toimituksen turvallisen perillemenon eikä ole kansallisessa tai Ukrainan intressissä viestiä kokonaisuudesta tarkemmin julkisuuteen.
Kuvituskuva Wikimedia Commons, kuva ei Suomesta