Puolustusministeriö lähettää lausuntokierrokselle esityksensä reserviläisiän nostosta 65 ikävuoteen. Yläikärajan nostaminen koskisi kaikkia vuonna 1966 ja sen jälkeen syntyneitä asevelvollisia: miehistöä, aliupseereita ja upseereita. Ylimmät upseerit kuuluisivat edelleen reserviin niin kauan kuin he ovat palveluskelpoisia.
Reservin koko kasvaisi viiden vuoden siirtymäajan aikana 125 000 asevelvollisella, kun 60 vuotta täyttänyt ikäluokka jatkaisi asevelvollisena viisi vuotta pidempään. Vuonna 2031 reservin koko olisi noin miljoona henkilöä.
”Suomen puolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin ja korkeaan maanpuolustustahtoon. Reservi-ikää nostamalla mahdollistamme yhä useamman osallistumisen maanpuolustukseen ja sitä kautta vahvistamme Suomen puolustusta. Vahvistuva reservi lisää Suomen turvallisuutta”, puolustusministeri Antti Häkkänen kommentoi.
Suomen Sotilas tukee täysin esitystä. Toki olisi ollut ehkä mahdollisuus kirjata klausuuli, että iästä riippumatta kuka vaan voidaan sitouttaa reserviin heidän vapaaehtoisuutensa perusteella. Jos henkilö on osaava ja fyysis-henkisesti sopiva, on esimerkiksi harjaantunut SA-tehtäväänsä, tuntee Naton toimintatavat tai on kielitaidoltaan erinomainen, hänen tulisi olla isänmaan käytettävissä, eikä sulkea syntymäajan perusteella reservistä. Kyseessä voi olla myös erityistaitoja, jolloin vanhempikin asiantuntija kuuluu avainhenkilöstöön. Valitettavaa, jos lain ikärajoitus estää henkilöstön käytön. No, ehkä juridiikka pakottaa tähän ja ei sota ”yhtä miestä kaipaa”. Tällä muutoksella saadaan joka tapauksessa paljon irti reservistämme hädän hetkellä. Ja kaikki on silloin tarpeen. Kaikki.
Puolustusvoimilla ja Rajavartiolaitoksella on entistä enemmän sellaisia tehtäviä, joissa vaaditaan tiettyä erityisosaamista. Reserviläisiä tarvitaan esikunta-, tuki- ja koulutustehtäviin, johtamisjärjestelmäalan ja terveydenhoidon sekä muuta erityisosaamista vaativiin tehtäviin.
Uudistuksen myötä kertausharjoitukset kohdistuvat 50–65-vuotiaiden asevelvollisten osalta niihin, joilla on sodan ajan sijoitus. Käytännössä kyseessä on verrattain rajallinen joukko eri alojen erityisosaajia ja muita asiantuntijoita.
Vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan olisi mahdollista osallistua ilman laissa säädettyä yläikärajaa. Siviilipalveluslakiin ehdotetaan tehtäväksi vastaavat ikärajamuutokset kuin asevelvollisuuslakiin, myös täydennyspalvelusvelvollisuuden osalta.
Esitys perustuu asevelvollisuuskomitean ja Petteri Orpon hallituksen ohjelman linjauksiin.
Kuva Merivoimat. Kuvassa kansainvälistä esikuntayhteistyötä, johon kokeneet reserviläiset muun muassa istuva erinomaisesti, kun osaaminen ja kunto ovat kohdallaan. Kuvassa Suomen ja Ruotsin rannikkojääkärit esikuntayhteistyössä.
