Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Liettua kaavailevat satojen CV90-rynnäkköpanssarivaunujen yhteishankintaa. Asia tuli esille Ruotsin ja Liettuan pääministerien ilmoituksella. Näiden maiden hankinta olisi ”useita satoja”, joista pääosa varmastikin menisi Ruotsiin. Pohjoismaat ovat suunnitelleet yhteishankintaa jo aiemmin.
Pohjoismailla Suomella, Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla on kaikilla käytössä CV90:n vanhempia malleja. Maiden versiot ovat yksityiskohdiltaan hieman erilaisia muun muassa pääaseen osalta.
BAE Systems Hägglunds on CV90-vaunujen valmistaja. Vaunut valmistetaan Ruotsissa Örnsköldsvikissä, joka sijaitsee pohjanlahden rannalla jotakuinkin Vaasaa vastapäätä.
Suomen valinta?
Suomen nykykalusto on hankittu vuosina 2002-2007. Jo vuonna 2021 päätettiin toteuttaa CV9030-rynnäkköpanssarivaunukalustolle elinjaksopäivitys. Päivityksellä turvataan rynnäkköpanssarivaunujen käytettävyyttä ja elinjakso 2030-luvulle saakka. Ruotsista hankitun kaluston päivitystyössä parannetaan vaunun yleistä käytettävyyttä ja ylläpidettävyyttä, kehitetään palvelusturvallisuutta sekä päivitetään järjestelmän tekniikkaa ja ohjelmistoja. Nyt ollaan uudessa maailmantilanteessa. Tuleeko päivityksestä huomattavasti laajempi?
Olisiko kyseessä Puolustusvoimiemme osalta siis uusin versio CV-vaunusta? Uusi vaunuversio on saanut pääaseekseen 35 mm:n amerikkalaisen Northrop Grumman Bushmaster III -vaunukanuunan. Meillä vaunun aseeksi on valittu 30 mm:n Bushmaster -kanuuna, joten vaunua kutsutaan nimellä CV9030. Suomen Sotilas arvioi, että Suomi ei todennäköisesti vaihda asetta ja kaliiperia pääaseen osalta uusissa hankinnoissa.
Saadun tiedon mukaan hollantilaisten äskettäin toteutettu vaunumodernisaatio uusimpaan CV-versioon on maksanut noin neljä miljoonaa euroa vaunua kohti. Upouudet vaunut uusimman mallin mukaisina maksavat siten arviolta ehkäpä 7-8 miljoonaa euroa kappale. Isot volyymit hankinnoissa toki painavat hintaa alemmaksi.
Suomen Sotilas valottaa alla sitä, millainen on uusin versio vaunusta, se huippu-CV. Saa nähdä tuleeko Suomeen tämä versio, vai poimitaanko uusimmasta versiosta sopivia herkkuja hankittaviin vaunuihin. Samoin jo olevien vaunujemme jo päätetty päivitys saattaa mennä uudelleen valinkauhaan.
Uusin versio
CV90:n uusin versio CV90 Mk IV on jo viides kehitysversio vaunusta. Uudessa ”Ceevee mark nelosessa” on parannettu lähes kaikkea mitä taistelussa rynnäkköpanssarivaunulta edellytetään. Peruspilarit vanhempaan CV-kalustoon ovat parempi tulivoima, parempi liikkuvuus ja parempi suoja. Samoin vaunun henkilöstön käyttäjäergonomia ja tilannetietoisuus ovat paremmalla tasolla. Uuden vaunun taisteluteho on siis huippuluokkaa ja vastaa vielä pitkään nykyisen ja tulevaisuuden taistelukentän vaatimuksiin.
Suorituskykyhyppy
Uuden vaunun taistelupaino on 38 tonnia. Voimaa Scanian V8-moottorista saadaan 1000 hv taaten rynnäkkövaunulle tarpeellisen nopeuden ja ketteryyden. Nopeuden ja ketteryyden turvaamiseksi telapyörästössä on uusi aktiivinen jousitus, joka mahdollistaa haastavassa maastossa ajettaessa jopa 40 % suuremman ajonopeuden. Merkittävä parannus suojan osatekijänä. Ja suojaa onkin parannettu todella merkittävästi. Se on kokonaan uudella tasolla monipuolisin teknologiaratkaisuin.
Vaunuun on saatavissa kumitelat, jotka ovat monessa suhteessa todella hyvät. Telan paino on selvästi pienempi, melutaso pienenee huomattavasti ja tärinää on vähemmän, jolloin runsaaseen elektroniikkaan kohdistuva rasitus vähenee. Polttoaineen kulutus vähenee ja huoltovaatimus on vähäisempi. Australia päätti valita kilpailutuksen ja testien jälkeen voittajaan, Redback-rynnäkköpanssarivaunuun kumitelaratkaisun kaksi vuotta kestäneiden testien jälkeen, joten vaihtoehto on toteutettavissa luotettavasti näinkin raskaaseen vaunuun.
Tulivoima
Kuten mainittua, vaunun pääase on saanut vähän järeammän Bushmaster-kanuunan. Pääasetta on työnnetty eteenpäin, jolloin on saavutettu tilasäästöä tornin sisällä, mutta myös asemointi on tuonut laajemman korotuskulman aseelle. Entinen koromaksimi oli 32 astetta, nyt jopa 45 astetta! Tämä on tärkeä ominaisuus taisteltaessa rakennetulla alueella, jolloin lyhyemmilläkin etäisyyksillä päästään ampumaan talojen katoille. Toki myös lennokkeja, helikoptereita ja muita ilmamaaleja tulitettaessa laajemmasta korotuksesta on hyötyä.
Vaunukanuunan siirto eteenpäin avasi myös vaunun johtajalle ja ampujalle face-to-face -yhteyden, josta on hyötyä pikatilanteiden kommunikaatioon.
Merkittävä lisäys on tornin oikealle puolelle koteloidut panssarintorjuntaohjukset. Ammuntatilanteessa ohjusten laukaisuputket nostetaan näkyviin ammuntaa varten. Muutoin ohjukset ovat suojassa kotelossaan. Kyseiseen varustekoteloon voidaan asentaa ohjuksia tai ”itsemurhalennokkeja” asiakkaan valinnan mukaan, kunhan tila antaa myöten. Tornin vasemmalla puolella on samoin vastaavanlainen, mutta kapeampi tila, johon eri aseita tai välineitä voidaan vastaavasti asentaa.
Aseistukseen liittyen ampuma-arvojen laskenta ja ampujan lämpötähtäin ovat ”uusinta uutta”, kuten muukin huipputekniikka. Vaunun ratkaisut noudattavat Naton uutta arkkitehtuuria (NATO Generic Vehicle Architecture, NGVA), jolloin jatkossa muutokset ja päivitykset järjestelmille on helppo toteuttaa.
Aktiivinen suoja
Suoja perustuu liikkeen ja maastoutumisen lisäksi vaunun täysin uusiin ratkaisuihin. Vaunun rakenteellinen suoja on toteutettu ”kolmen kuorikerroksen” mallilla.
Ohjuksen tai singon kranaatin lähestyessä vaunua sen aktiivinen israelilaisvalmisteinen Iron Fist -torjuntajärjestelmä räjäyttää uhkaavan ammuksen. Se on aktiivinen vasta-ammusjärjestelmä, jonka neljään suuntaan osoittavat tutka-antennit ja muut sensorit eri puolilla tornia havaitsevat vaaran. Järjestelmä laskee uhkaavan projektiilin paikan sen ollessa lähellä vaunua ja ampuu siipivakautetun vasta-ammuksen lentoreitille kahdesta tornin katolla olevasta kääntyvästä, kaksiputkisesta laukaisulaitteesta.
Toisen puolustuskuoren muodostaa reaktiiviset suojaosat ja kolmantena passiivinen panssari, joka saattaa olla sijainnista riippuen kerrospanssaria. Suojasavuheittimet tarjoavat pikatilanteessa savuverhon, joka moderneilla heitteillä estää myös vaunun seuraamisen lämpökameratähtäimellä. Ja toki konekiväärikin löytyy.
Tilannetietoisuus
Vaunumiehistön tilannetietoisuus perustuu omiin havaintoihin ja ulkopuolelta saatuun tilannetietoon. Modernit tähystys- ja tähtäinlaitteistot, kuten jo mainittu ampujan lämpötähtäin parantavat miehistön ympäristötietoutta.
Uutta ja poikkeavaakin on kuitenkin teleskooppimaston päähän sijoitettu elektro-optinen periskooppitähtäin ja tähystin (EOPS). Se nousee maksimissaan noin 80 cm:n korkeuteen vaunun kannesta ja johtuen paksusta tynnyrimäisestä rakenteestaan, tähystintä voidaan pitää ylhäällä tarvittaessa myös liikkeen aikana.
Tämä periskooppitähtäin parantaa vaunun omaa ympäristön havainnointikykyä ja sillä voidaan myös tähystää ja tarkastaa vaunun lähikatveita, jotka muutoin jäisivät piiloon miehistön havaintokentästä.
Suomen Sotilas seuraa hankinnan edistymistä.
Kuvat BAE Hägglundsin ja kirjoittajan
