Zala Lancet 3 -kamikazedrooni on ollut yksi Venäjän tehokkaimmista lennokkiaseista etulinjan taistelukentillä. Kuitenkin onnistuneiden iskujen määrä on laskeneet jyrkästi viime kuukausina. Tämä näyttää johtuvan Ukrainan kasvavasta FPV-torjuntadrooneista, jotka ovat muuttaneet lennokkisodan osalta konfliktin muotoa.
Zala Lancet 3 on venäläinen keskipitkän kantaman tappajadrooni, joka voi iskeä noin 40 km:n etäisyydelle ja jossa on ontelopanostaistelukärki, joka pystyy tuhoamaan panssaroituja ajoneuvoja, kuten panssarihaupitseja.
Lancet 3 on ollut huomattavan tehokas ukrainalaisen tykistön tuhoamisessa, koska drooni voi etsiä ja tuhota myös liikkeellä olevia kohteita.
Mutta venäläisen OSINT-sivuston Lostarmourin mukaan iskujen määrä on laskenut elokuun 180:stä syyskuun 81:een. Loka-marraskuussa suunta on ollut vastaava. Torjunta ei ole kohdistunut itse Lancet-drooneihin vaan lennokkien taistelujärjestelmään kokonaisuudessaan. Ukraina on siis kyennyt pudottamaan Venäjän Lancet-iskujen määrän karkeasti puoleen aiemmasta.
Venäläinen ”Lancet-taktiikka” – joka on tehokas ja perusteltu – rakentuu siihen, että lennokkitiedustelutiedon toimittaman maalitiedon mukaan lähetetään Lancet:t tuhoamistehtäviinsä. Eli tiedustelulennokit, kuten Orlan-10, etsivät kohteet ja tunnistettuja kohteita vastaan hyökätään Lancet:eilla. Tiedustelulennokkien tiedon perustella jokainen Lancet-hyökkäys dokumentoidaan ja tulos arvioidaan.
Lancet:t itse ovat vaikeasti torjuttavissa: ne lentävät matalalla suoraan kohteeseen eivätkä ole ilmassa pitkään. Riittävän voimakas elektroninen häirintä toki estää niiden käytön.
Ukraina on kuitenkin päässyt häiritsemään venäläisten Lancet-taktiikkaa: Ukraina on päässyt katkaisemaan ns. ”Killing Chain’n” eli taisteluprosessin vaikuttamalla venäläisten maalitiedon hankintaan. Tuo ”tappoketju” käsittää kohteen löytämisen, tunnistamisen, sijainnin määrittämisen, Lancetin ampumisen kohteeseen ja maalin tuhoamisen sekä vaikutuksen arvioinnin.
Syyskuussa Ukraina toteutti suuren määrän nelikoptereiden torjuntalentoja. Lennokkitorjujat yltävät yli neljän kilometrin korkeuteen, jossa iso osa venäläisten tiedustelulennokeista toimii. Ukraina siis hyökkäsi tiedustelulennokkeja vastaan drooneillaan. Tiedustelulennokit ovat suurehkoja ja ne lentävät vakionopeudella varsin suoraviivaisesti ja siten helpohkoja maaleja torjuntadrooneille. Ukrainalla on puolellaan lisäksi se etu, että torjunta tapahtuu heidän puolellaan etulinjaa, jolloin venäläisten mahdollisen elektronisen häirinnän purevuus heikkenee.
Ukraina on kohdistanut vastatoimenpiteitä myös venäläisiin operaattoreihin. Elektronisilla sodankäynnin suuntimolaitteistoilla on paikannettu droonien lennättäjiä ja kohdistettu tulivaikutusta heihin. Merkittävämpää on todennäköisesti kuitenkin ollut ”hävittäjädroonien” käyttö venäläisten droonitiedustelua vastaan.
Lancetin teho
Venäläisten käyttämien Lancet-lennokkien ”suutareiden” eli räjähtämättömien perusteella on voitu selvittää lennokin rakenne ja komponentit. Panos sijaitsee lennokissa etummaisten siipien takaosan etupuolella. Panoksen edessä on hakupää tai paremminkin kameralaitteisto.
Lancet 3:n taistelukärkenä, räjähdeosana, on käytetty jo Neuvostoliiton aikana kehitettyä KZ-6 ontelopanosta. KZ-6 (venäläisittäin K3-6) painaa 1,8 kiloa ja se läpäisee 215 mm:ä panssariterästä tai 550 mm betonirakenteitta.
Se on alunperin suunniteltu käytätettäväksi erilaisiin sabotööri- ja tuhoamistehtäviin. Nyt panos on saanut uuden elämän lennokin taistelulatauksena. Tehokasta, sillä ei ole tarvinnut kehittää erikseen lennokille omaa taistelukärkeä.
Kuva Lancet-valmistajan: Zala Aero Group
