Ohi on!

Artikkelit
Arto Ojanen

Puolustusvoimista sekä Rajavartiolaitoksesta siirtyy tänään reserviin yhteensä 8 305 nuorta, joista 239 on naisia. Kotiutuvat varusmiehet ovat palvelleet koulutuksen mukaan joko 347 tai 165 vuorokautta. Yksi sopivasti jouluksi palveluksesta vapautuvista uusista reserviläisistä on Hattulan Panssariprikaatissa palveluksensa suorittanut alikersantti Oskari Vilamo.

Helsingissä asuvan Oskari Vilamon palvelupaikka ei valikoitunut ainoastaan lyhimmän kotimatkan vuoksi, sillä lähimmässä varuskunnassa Santahaminassa palvelus tai jalkaväkihommat ylipäänsä eivät nuorta miestä kiinnostaneet. Vilamo kertoo: ”Olin kiinnostunut erilaisista ohjuksista ja törmäsin ilmatorjuntaan. Luin Panssariprikaatissa olevasta Helsingin ilmatorjuntarykmentistä ja siellä olevasta Ilmatorjuntaohjus 12 -järjestelmästä eli NASAMSista. Erityisesti rykmentin kytkös Helsingin puolustamiseen ja NASAMS-järjestelmä herättivät minussa kiinnostusta. Palveluksen aikana hakeuduin johtajakoulutukseen, jossa järjestelmälle koulutettiin johtajia.”

Aliupseerikoulutuksen ykkösvaiheen oppilaille pidettiin esittelyt eri linjoista, joista Vilamo valikoitui yhteen. Reserviupseerin polku olisi pitänyt hänet edelleen NASAMSin parissa, mutta tehtävänkuva olisi linjallani muuttunut merkittävästi. Aliupseerikurssin kakkosvaiheen aikana oppilaat saivat harjoitella linjan erilaisia tehtäviä, jolloin Vilamo pystyi karsimaan vähemmän kiinnostavia vaihtoehtoja pois. Lopulta hän päätti hakeutua jaoksen varajohtajan rooliin. Vaihtoehtona olisi ollut myös mm. ryhmänjohtajan tehtävät, mutta niissä suurempien kokonaisuuksien organisointi olisi jäänyt vähäisemmäksi. Kesän alokaskauden jälkeen linjanjohtaja teki päätökset aliupseereiden tulevista rooleista, ja Vilamo valikoitui toivomaansa tehtävään.

Image Not Found
NASAMS-järjestelmä. Kuva: Puolustusvoimat


Omasta sa-tehtävästään ei alikersantti Vilamo voi ymmärrettävästi kovin tarkkoja tietoja antaa: ”Olen saanut ilmatorjunnan peruskoulutuksen lisäksi perusteet toimia linjani muissa ryhmänjohtajan tehtävissä. Myöhemmin joukkotuotantokaudella (harjoitellaan sodan ajan joukkokokoonpanossa) koulutukseni jaosvarajohtajan rooliin syventyi. Tehtäväni vaatii oma-aloitteisuutta ja hyviä sosiaalisia taitoja. Muiden varusmiesjohtajien lisäksi olen jatkuvasti kanssakäymisessä jaoksen miehistön kanssa. Jaosjohtajan kanssa työskentely on mielenkiintoista, sillä hän tulee eri joukkoyksiköstä ja on saanut erilaisen koulutuksen kuin minä. Tämä näkyy myös tehtävien jaossa välillämme. Pääpiirteittäin minä hoidan jaoksen yleisen arjen pyörittämisen, kuten huollolliset tarpeet. Lisäksi vastuulleni jäävät enemmän liikkumista vaativat hommat. Erilaisten kirjallisten tuotosten tekeminen jää kuitenkin omassa tehtävässäni vähemmälle. Jaosjohtajalla ja minulla on kuitenkin perusteet hoitaa tarvittaessa toistemme tehtäviä.”

Varusmiespalveluksessa ei Vilamo kertomansa mukaan ole juuri muuttunut ihmisenä tai löytänyt itsestään uusia ominaisuuksia. ”Intissä huomaa, että ihmiset tulevat erilaisista paikoista ja heillä on erilaiset taustat. Henkilöt täydentävät toisiaan omilla vahvuuksillaan. Vuosia jatkunut jalkapallon harrastaminen on antanut riittävän kuntopohjan sekä kokemuksen yhteen hiileen puhaltamisesta, mistä on ollut palveluksen vaikeina hetkinä hyötyä.”    

”Television sekä videoiden sotatapahtumat eivät näy varusmiesten tavallisessa arjessa. Oppimateriaaleissa on tietenkin hyödynnetty Ukrainan sodassa opittuja asioita. Niissä on tiedostettu ja huomioitu moderniin sotilaaseen kohdistuneet muuttuneet uhat. Lisäksi koulutusmateriaaleissa on hyödynnetty erilaisia tilastoja. Harjoituksissa esimerkiksi droonit on otettu huomioon”, kertoo Vilamo. Tämä vahvistettiin Suomen Sotilaalle myös Maavoimien mediatilaisuudessa aikaisemmin tänä vuonna.

”Koulutuksessa on opetettu toimimaan drooneja vastaan, ja harjoituksissa on ollut kattavasti erilaisia skenaarioita. Aselajissani drooneilta puolustautuminen on aivan keskeistä, minkä myös jokainen varusmies on huomannut koulutuksessaan. Puolustusvoimien puolesta sotaa ei tuoda muuten kuin koulutusmateriaalin puolesta esille. Pyrin kuitenkin aktiivisesti olemaan ajan tasalla varuskunnan ulkopuolella tapahtuvista asioista. Johtajakoulutuksessa aikataulu ei varsinaisesti estä tätä, mutta maastossa kännykän käyttäminen on tietenkin erittäin vähäistä”, päättää alikersantti Oskari Vilamo.

Palveluksen jälkeen uusi reserviläisemme suuntaa Egyptiin hyvin ansaitulle lomalle. Sen jälkeen alkaa koko talvi- ja kevätkauden kestävä tiukka pääsykokeisiin lukeminen.

Suomen Sotilas toivottaa kaikille kotiutuneille menestystä reservissä!


Artikkelikuva: Alikersantti Oskari Vilamo. (Kuva Puolustusvoimat)