Puolustusministeriö on julkaissut Suomen poikkihallinnollisen CBRNE-strategian. Se kokoaa yhteen toimet, joilla varaudutaan kemiallisten aineiden, biologisten taudinaiheuttajien, radioaktiivisten aineiden, ydinaseiden ja ydinmateriaalien sekä räjähteiden tahattomasta tai tahallisesta käytöstä aiheutuviin uhkiin.
Nopeasti muuttuvassa ja riskialttiissa turvallisuusympäristössämme myös CBRNE-uhkat ovat keskeinen haaste Suomen turvallisuudelle sekä poikkihallinnolliselle varautumiselle. CBRNE-uhkien torjunta on tärkeä osa laaja-alaisen vaikuttamiseen varautumista ja vastaamista.
Suomen CBRNE -varautumisen voidaan katso olevan monessa mielessä esimerkillistä, mutta yhä monimuotoisemmat uhkat vaativat jatkuvaa varautumisen kehittämistä myös Suomelta. Laaja-alaiset CBRNE-uhkat vaativat kansallisen panostuksen lisäksi vahvaa kansainvälistä yhteistyötä aina uhkien ennaltaehkäisemisestä niiden tunnistamiseen sekä tilanteiden hallintaan, jälkitoimia unohtamatta. CBRNE-uhkiin varautuminen niin Naton kuin EU:n puitteissa on keskeistä.
”Suomi on varautumissuunnittelussa ja kokonaisturvallisuuden edistämisessä kärkimaita. Viranomaisten välinen yhteistyö onkin yksi Suomen pitkäaikaisista vahvuuksista CBRNE-varautumisessa”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo ja jatkaa: ”Meillä täytyy olla suunnitelmat valmiina erilaisia riskejä varten. Siksi tehostamme myös tahallisesti aiheutettuihin CBRNE-uhkatilanteisiin varautumista Suomessa”.
Sodan kynnyksen alapuolella tapahtuva laaja-alainen vaikuttaminen on kuitenkin aikaisempaa todennäköisempää. Esimerkiksi tahallisen CBRNE-iskun kohde voisi vaihdella yksittäisestä henkilöstä laajaan maantieteelliseen alueeseen. Kohteena voivat olla myös elintarvikkeet ja juomavesi sekä siihen liittyvä infrastruktuuri.
”CBRNE-uhkien torjunta on keskeinen osa myös laaja-alaiseen vaikuttamiseen varautumista ja vastaamista”, puolustusministeri Häkkänen sanoo. ”Tavoitteena on suojata väestöä sekä varmistaa sotilasjoukkojen ja muiden viranomaisten toimintakyky mahdollisissa CBRNE-tilanteissa. Tämä kaikki edellyttää laaja-alaista yhteistyötä kansallisesti sekä erityisesti Naton ja EU:n puitteissa”.
Nyt julkistetun strategian avulla parannetaan uhkien havaitsemista ja torjuntaa sekä tilanteiden hallintaa ja jälkitoimia. Samalla tiivistetään kansainvälistä yhteistyötä ja aiheeseen liittyvää koulutusta sekä harjoittelua. Strategia ohjaa ministeriöiden, virastojen ja muiden alan toimijoiden omaa sekä yhteistä suunnittelua ja toimintaa.
CBRNE-strategian päivitys on valmisteltu erinomaisessa ja laajassa poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Varsinainen ponnistus strategiassa tunnistettujen kehittämiskohteiden toimeenpanemiseksi on vasta edessä; kannustan kaikkia CBRNE-varautumiseen liittyviä toimijoita panostamaan parhaan osaamisensa tähän työhön. Vahvalla CBRNE-varautumisella vahvistamme pelotettamme ja puolustuskykyämme sekä suojelemme paremmin koko yhteiskuntaa, vahvistaen niin Suomen kuin Naton ja EU:n kriisintietokykyä.
Strategian on päivittänyt poikkihallinnollinen, CBRNE-komiteasta sekä operatiivisista viranomaisista muodostettu kirjoittajaryhmä, joka tulee laatimaan myös strategian yksityiskohtaisemman toimeenpanosuunnitelman viranomaiskäyttöön. Edellinen strategia julkaistiin sisäministeriön johdolla vuonna 2017.
