Ukrainasta ja Ukrainaan liittyvää uutisointia ohjus- ja droonitehtailusta tulee nyt varsin taajaan. Muun muassa Ruotsi tukee taloudellisesti tuotantoa ja Suomessa aloitetaan valmistus yhteistoiminnassa Ukrainan kanssa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskij esitteli perjantaina ukrainalaisessa tehtaassa valmistettavia uusia “Peklo”-drooniohjuksia, joista ensimmäinen erä on hänen mukaansa jo toimitettu maan asevoimille.
Hänen toimistonsa julkaisemassa materiaalissa Zelenskijn voitiin nähdä kiertävän tehdasta julkistamattomassa paikassa Ukrainan asevoimien ylipäällikön Oleksandr Syrskijn ja muiden viranomaisten kanssa.
Perjantaina vietettiin Ukrainan asevoimien päivää. Päivä oli valittu siis tarkoin uusien aseiden julkistamiseksi. Päivähän on samalla myös Suomen Itsenäisyyspäivä. Zelenskij piti puheen puolustusvoimiensa edustajille. “Kunnioitus. Kiitollisuus. Kunnia. Tätä kansamme tuntee, kun kyse on teistä”, presidentti sanoi.
Zelenskij sanoi sosiaalisen median X-alustalla antamassaan viestissä, että Peklo-drooniohjuksella – on 700 kilometrin kantama ja sen nopeus on 700 km/h, siis lähes suihkukoneen tai risteilyohjuksen nopeus. Hän sanoi, että Peklo on jo osoittanut tehokkuutensa taistelussa. Peklo tarkoittaa helvettiä ukrainaksi.
Ukrainan viranomaiset sanoivat, että droonit ovat kustannustehokkaita ja verrattavissa joihinkin venäläisiin risteilyohjuksiin suorituskyvyltään. Nopeus jäänee hieman alle näitä verrokkeja ja kantama ei yllä samoihin lukemiin. Kuitenkin kyseessä on varmastikin tehokas ase omassa luokassaan.
“On ratkaisevan tärkeää, että sotilaamme saavat tällaisia moderneja, Ukrainassa valmistettuja aseita”, Zelenskij sanoi. Hän jatkoi lausuntoaan: “Nyt tehtävänä on jatkaa sen tuotannon ja käyttöönoton tehostamista.”
Ukrainan puolustusministeriö ilmoitti suunnitelmistaan toimittaa asevoimilleen yli 30 000 pitkän kantaman hyökkäysdroonia vuonna 2025 kansainvälisten kumppanien rahoituksella. Ministeriö totesi lausunnossaan, että droonit toimivat itsenäisesti ja voivat iskeä vihollisen kohteisiin erittäin tarkasti. Muun muassa Ruotsi on osallistumassa Ukrainan droonituotannon kustannuksiin.
Mikä ihmeen ohjus?
Suomen Sotilas kaiveli hetken aikaa tietoja ja arvioita uudesta aseesta.
Ulkonäkönsä perusteella Peklo on kiinteäsiipinen, suihkuturbiinimoottorilla varustettu ohjus tai drooni. Kiinnikkeiden suunnittelusta päätellen se laukaistaan ilmasta, mutta kiinteät siivet taasen eivät viittaa siihen. Voihan se olla mikä vain. Pitkät kiinteät siivet eivät ole edulliset lentokoneripustukseen. Toisaalta maasta laukaistessa tällainen ohjus vaatii rakettimoottoribuusterin. Ja voihan kyseessä olla sekä-että ratkaisu. Mahdollisia molemmat.
Uskokaamme presidentin lausuntoa kantamasta ja nopeudesta, kun mittaluvut ovat ihan uskottavia.
Pekloa voi jossain määrin verrata Storm Shadow ja SCALP-EG -risteilyohjuksiin tai rynnäkköohjuksiin, kuten Suomessa aseita voitaisiin nimittää. Peklo on kuin pienikokoinen risteilyohjus. Julkaistujen kuvien perusteella Peklon likimääräiseksi pituudeksi ja siipien kärkiväliksi voi arvioida noin 2 metriä.
Peklo-ohjuksen runko on valmistettu niittaamalla metalliosia, joka mahdollistaa luotettavan ja vakiintuneen runkojen teollisen tuotannon. Runko koostuu vain muutamasta suuresta osasta, mikä yksinkertaistaa komponenttien ja kokoonpanon toteutusta. Moottori on asennettu ulkopuolelle. Tämä suunnitteluvalinta helpottaa todennäköisesti asennusta, säästää sisätilaa rungossa ja eliminoi ilmanottoaukkojen tarpeen.
Peklo-ohjuksen kiinteä siipi on erittäin käytännöllinen päätös. Avautuvat siivet olisivat nostaneet ratkaisun hintaa ja vaikeuttaneet tuotantoa.
Ohjuksen rungossa on palkkimainen osa, joka todennäköisesti toimii rakenteellisena vahvikkeena. Rungossa on myös pieni ilmanottoaukko, joka mahdollisesti jäähdyttää sisäisiä järjestelmiä. Lisäksi näkyvissä on kaksi pyöreää aukkoa, joissa saattaa olla satelliittinavigointiantennien tutka-antennit.
Ohjuksen nokassa näkyy lentokoneistakin tuttu pitot-putki, joka on laite nopeuden mittaamiseksi. Tämä yksityiskohta viittaa ehkä myös Peklo-ohjuksen navigointijärjestelmiin, joihin todennäköisesti kuuluu inertia- ja satelliittinavigointi, ja mahdollisesti TERCOM-maastonseurantajärjestelmä.
Kuvat Wikipedia Commons
