Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) perinteisessä haastattelututkimuksessa on jälleen selvitetty suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta.
Suomalaiset tiedostavat toimintaympäristön uhkan ja näkevät tulevaisuuden turvattomampana. Nykytilanteessa kansalaiset pitävät tärkeänä puolustusmäärärahojen riittävän korkeaa tasoa, uskottavaa puolustuskykyä, maanpuolustustahtoa, asevelvollisuusjärjestelmän tukemista, suhtautumista myönteisesti sekä Suomen Nato-jäsenyyteen että sotilaalliseen yhteistyöhön unohtamatta diplomatian ja konfliktien ehkäisyyn pyrkimisen merkitystä.
Kehitys Venäjällä ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat annetuista vaihtoehdoista suurimmat huolenaiheet. Ukrainan auttamista pidetään tärkeänä.
”Suomalaisilta tulee vahva tuki kansalliselle maanpuolustukselle, Naton yhteispuolustukselle ja puolustusyhteistyölle. Suomalaiset luottavat siihen, että tukenamme on maailman vahvin puolustusliitto, mutta myös meidän tulee olla tuottamassa yhteistä turvaa”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.
Nato-jäsenyys
Suomen Nato-jäsenyyteen suhtautuu myönteisesti kahdeksan kymmenestä. MTS:n mielipidetutkimuksessa ei pääsääntöisesti kysytä näkemyksille perusteluita, mutta tänä vuonna vastaajilla oli mahdollisuus perusteella suhtautumistaan Suomen jäsenyyteen Natossa. Avovastauksia saatiin 991 vastaajalta. Taloustutkimuksen luokittelun mukaan jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvien kolme yleisintä jäsenyyden perustelukategoriaa ovat: turvallisuus ja suojaus, Venäjän uhka ja kollektiivinen puolustus.
Taloustutkimuksen luokittelun mukaan jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvien kolme yleisintä jäsenyyden vastustuskategoriaa ovat: vastustus sotilasliittoja kohtaan, rauhan suosiminen ja poliittiset ja taloudelliset huolenaiheet.
Kansainväliset organisaatiot
Haastattelututkimuksen mukaan kansainvälisten organisaatioiden (ETYJ, EU, Nato ja YK) myönteisen vaikutuksen arvioidaan laskeneen ainakin hieman viime vuodesta. Nato koetaan viime vuoden tavoin annetuista vaihtoehdoista selkeästi myönteisimpänä kansainvälisenä organisaationa. EU:n myönteinen vaikutus on nyt mittaushistorian kolmanneksi alimmalla tasolla. YK:n myönteinen vaikutus on mittaushistorian alimmalla tasolla. Viime vuoden tapaan Etyjin kohdalla on eniten heitä, jotka eivät osaa sanoa sen vaikutuksesta.
”Voimavaltiot”
Arvioitaessa neljän valtion – Iso-Britannia, Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat – vaikutusta arvioidaan Yhdysvaltojen myönteisen vaikutuksen olevan edelleen selkeästi korkeimmalla tasolla, joskin sen myönteisen vaikutuksen arvioidaan laskeneen selvästi viime vuodesta, ja kielteinen vaikutus on kasvanut. Iso-Britannia on nyt mukana tässä yhteydessä toista kertaa. Ison-Britannian myönteisen vaikutuksen arvioidaan laskeneen viime vuodesta. Kiinan kohdalla tulos on lähes identtinen viime vuoteen verrattuna enemmistön kokiessa sen vaikutuksen kielteisenä. Venäjän kohdalla viime vuoteen verrattuna kielteisen vaikutuksen osuuden arvioidaan laskeneen, joskin kielteisen vaikutuksen arvioidaan edelleen olevan erittäin korkealla tasolla.
Suomen politiikka
Suomalaisilla on haastattelututkimuksen tematiikkaan mielipiteitä, myös siitä, miten kyselytutkimuksen pääasiallisia politiikkalohkoja eli ulkopolitiikkaa ja puolustuspolitiikkaa on hoidettu. Viime vuoteen verrattuna hyvin hoidetun arvion määrä laski.
Raportin tekstistä ja sen liitekuvioista taustamuuttujineen saa käsityksen siitä, millä mielellä suomalaiset arvioivat nykyhetkeä ja katsovat tulevaisuuteen. Tänä vuonna uusia kysymyksiä ei esitetty.
Seuraavassa todella karkea tulos tutkimuksesta:
Puolustus ja puolustuspolitiikka
Puolet tukee puolustusmäärärahojen korottamista, luottamus Suomen sotilaalliseen puolustuskykyyn erittäin vahvaa, sotilaallinen tilanne Suomen lähialueilla arvioidaan uhkaavammiksi, puolustuspolitiikan hoitoon vahva luottamus.
Maanpuolustustahto ja asevelvollisuus
Maanpuolustustahto edelleen vahva, henkilökohtainen maanpuolustustahto vakaalla pohjalla, asevelvollisuudella vahva tuki, nykyistä puolustusjärjestelmää tuetaan ja kaikkia koskevaan kansalaispalvelukseen suhtaudutaan myönteisesti.
Nato, EU ja muu kansainvälinen yhteistyö
Suomen Nato-jäsenyyteen suhtautuu myönteisesti kahdeksan kymmenestä, Suomen Nato-jäsenyyden oletetaan antavan liittolaisten apua Suomelle ja Suomen koetaan olevan Nato-jäsenenä velvollinen auttamaan jäsenmaita.
Euroopan unionin ja Naton väliselle yhteistyölle vahva tuki, puolet kokee luottamuksen Euroopan unionin tulevaisuuteen pysyvän ennallaan ja Suomen sotilaalliseen yhteistyöhön suhtaudutaan hyvin myönteisesti.
Ukrainan auttaminen
Taloudellisen avun antamiselle laaja tuki, aseellisen avun antamista tuetaan ja pakotteiden jatkamista kannatetaan
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
Tulevaisuus koetaan turvattomammaksi, aseelliseen hyökkäykseen, suuronnettomuuksiin sekä erilaisiin tartuntatauteihin, pandemioihin koetaan varaudutun parhaiten, Pohjoismaisen puolustusyhteistyön koetaan eniten lisäävän Suomen turvallisuutta ja luottamus ulkopolitiikan hoitoon heikentynyt viime vuodesta. Ulkopolitiikkaa pitää hyvin hoidettuna 67 prosenttia, vuonna 2023 se oli 79 %.
Koko raportin löydät nettisivulta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165931
