Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson ilmoitti vast’ikään Ruotsin merkittävästä tuesta Ukrainan puolustusteollisuudelle. Ruotsi tulee rahoittamaan Ukrainan pitkän kantaman ohjustuotantoa sekä droonituotantoa. Panostusta kuvattiin “merkittäväksi rahoitukseksi” ilman, että varsinaisia tukisummia olisi mainittu. Samoin tuen aikataulutusta ei ole paljastettu.
Pål Jonsonin antoi ilmoituksensa isännöidessään ukrainalaista kollegansa Rustem Umerovia.
Huomattavaa on se, että tuki menee Ukrainassa tapahtuvaan tuotantoon ja se siten luo pysyvää kotimaista tuotantokapasiteettiä Ukrainassa. Ukrainan sisäinen laaja tuotanto mahdollistaa sotatoimien jatkamista varmemmin kuin ulkopuolelta toimitettu materiaaliapu.
Erityisesti pitkän kantaman ohjusten tuotantokyky mahdollisen tulitauon tai rauhansopimuksen jälkeen luo deterenssiä, pelotetta ja estearvoa, Venäjän suuntaan mahdollisen uuden sotilasoperaation varalle. Keskustelussahan on vilahtanut vaihtoehto, että Ukraina pääsisi Naton jäseneksi vasta 20 vuoden kuluttua. Ja vaikka jäsenyysprosessi laitettaisiin liikkeelle heti, on Nato-jäsenmaissa jarrumiehiä pelaamaan Venäjän eduksi. Tämän me hyvin tiedämme ihan omakohtaisesta kokemuksesta.
Ukrainan presidentti Vladimir Zelenskij onkin todennut, että pitkän kantaman aseiden ja pitkän kantaman droonien rahoitukselle on erityinen tarve. Niillä sota voidaan viedä Venäjän alueelle ja konkreettisesti koskettamaan Venäjän väestöä Tämä olisi myrkkyä presidentti Vladimir Putinille.
Ruotsin puolustusministeri Jonson totesikin: “Ukraina on Ruotsin turvallisuusprioriteetti numero yksi”. Hän korosti myöhemmin, että Ukrainalla on kansainvälisen oikeuden mukaisesti täysi oikeus puolustaa itseään alueensa sisällä ja ulkopuolella hyökkääjää vastaan.
Ruotsin hallituksen tiedotteen mukaan lokakuun 4. päivänä Ruotsi on lahjoittanut sotilaallista apua noin 48,4 miljardin Ruotsin kruunun arvosta, joka vastaa reilua neljää miljardia euroa. Ja mikä parasta: Ruotsi on aiemmin luvannut sitoa yli kaksi miljardia euroa vuodelle 2025 ja saman summan vuodelle 2026. Hallitus on jopa todennut, että luvut voivat nousta tarvittaessa.
Epäselvää on, että tuetaanko jo olemassaolevaa ohjus- ja lennokkituotantoa, vai tuleeko mukaan tavalla tai toisella Ruotsin puolustustarviketuotantokyky ja -taito, joka vauhdittaisi operatiiviseen käyttöön saatavia välineitä. Suomen Sotilas uskoo ja arvioi, että kaupassa on mukana myös Ruotsin puolustusteollisuuden tuki hankkeelle, tuleehan raha silloin osittain myös Ruotsiin. Kyseessä on Win-Win tilanne, kaikki voittavat. Ukrainan kehitystyö nopeutuu ja Ruotsin teollisuus saa osansa hyödystä. Arvailua, mutta loogista pohdintaa.
Keskustelu ja tiedottaminen on ollut osin arvoituksellista, eikä tietoja ole tarkemmin haluttu paljastaa.
Muita kuumia aiheita Ruotsi – Ukraina -suhteissa on Saab Gripen -hävittäjien luovutus Ukrainalle. Ukrainalaismiehistöä on jo koulutettu lentämään ja huoltamaan Gripen-kalustoa, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty. Gripenin suunnittelussa huomioitu maantietukikohtasoveltuvuus on taistelunkestävyysnäkökulmasta iso plussa Ukrainalle, joka on jatkuvien Venäjän ohjusiskujen kohteena kaikkialla maassa.
Joka tapauksessa Ruotsi on panostanut hyvin Ukrainan tukeen huomioiden Ruotsin kyky ja tahto tässä tilanteessa. Ruotsi on kyvykäs ja varakas valtio Suomeen verrattuna ja Ruotsin panostus pelaa myös Suomen ja koko Naton eduksi. Hyvä Ruotsi!
Suomen Sotilas palaa tällä paikalla lähipäivinä Ukrainan ohjustuotantosuunnitelmiin.
Kuva Ukrainan puolustusvoimat. Kuvassa Neptun-meritorjuntaohjus, jota ollaan parantamassa niin kantaman kuin maamaaliammuntakyvynkin osalta.
