Tuulta, pakkasta, lunta sekä kuuden NATO liittolaisen tykistöjoukkoja. Menossa monikansallinen Lightning Star24 tykistöharjoitus joulupukin maisemissa Rovajärvellä. Kovia paketteja jakoivat tykkimiehet USA sta, Ranskasta, Ruotsista, Britanniasta, Virosta sekä Tsekistä. Mukana menossa oli keskiviikkona myös Suomen Sotilas.
Rovajärven harjoitus oli osa Euroopan laajuista Dynamic Front 25 tulenkäytön harjoitusta, jossa keskenään verkottuneet sotajoukkojen osat liikuttavat todellisia ja kuviteltuja joukkoja. Esimerkiksi tulenjohtaja Rovajärvellä voi antaa tulikomennon, jonka Virossa sijaitseva tuliyksikkö toteuttaa.
NATO-jäsenyytemme on vielä varsin uusi asia. Niinpä harjoituksen suunnittelu ehdittiin aloittaa vanhalla kumppanuuspohjalla ennen jäsenyyden varmistumista. Nyt täysjäsenenä mennään NATO-proseduureilla: Harjoituksesta kertoi US Army Europen 66th Artillery eli vapaasti käännettynä 66. Tykistörykmentin kenraalimajuri John L Rafferty, Suomen eversti Tero Ylitalo oli ainoastaan avustamassa. Koko mittavaa harjoitusrevohkaa Rovajärvellä toki johti Maasotakoulun hiljattain aloittanut johtaja eversti Janne Mäkitalo.
Paljon nähtävää mahtui päivän valoisan ajan kattaneeseen tutustumisen. Matkalla ampumakentälle vastaan tuli Puolustusvoimiemme tutka-ajoneuvo. Sitä emme siis näkisi, mutta muuten kalustoa tuotiin toimittajien ihmeteltäväksi vähintään riittävästi. Ulkomaisia kollegoita oli toimittajien valtaosa. Eniten eksoottiset harjoitusolosuhteemme näyttivät kiinnostavan saksalaisia mediataloja.
US Army Europe oli tuonut paikalle uusinta mallia olevat M270 A2 MLRS raketinheittimet. Ne olivat jopa niin uusia, että uusien järjestelmien ns. ”lastentauteja” ei ole vielä selätetty. Kaikki työkseen demoja järjestäneet tietävät, että asiat menevät pieleen juuri silloin, kun paikalla on mahdollisimman paljon seuraajia. Siten Suomen Sotilaan saapuessa paikalle oli heittimen johtaja kersantti Butler kääntämässä paikoilleen halvaantuneen aseen rakettiosaa käsipelissä rälläkällä pyörittämällä. Paikalle tuotiin toki myöhemmin toinen raketinheitin näyttämään, kuinka ase suunnataan nopeasti hydrauliikan voimalla. Näitä nyt aina joskus sattuu, muutoin miehistö oli erittäin tyytyväinen laitteen toimintaan. Isompi ja paremmin panssaroitu hytti oli varsinkin mieluiten parannus.
Myös ihan oikeaa tulitoimintaa nähtiin: Ruotsalaisten ylpeys ajoneuvotykki Archer kävi ampumassa jaoksen eli kahden tykin voimin. Itseliikkuvat tykit eivät enää odota tulenjohtajien ampumapyyntöjä tuliasemissa, vaan lähtevät liikkeelle suoja-asemistaan vasta tulikomennon tultua. Kyseessä saattoi olla puolustusammunta, kun totuttua yhteislaukausta ei nähtykään, vaan tykit ampuivat heti valmiiksi tultuaan. Ellei sitten tapahtunut ainoastaan mediaväen iloksi.
MLRS sekä ajoneuvotykki Archer ovat vanhoja tuttuja ja aikaisemmin nähtyjä Suomen ampumakentillä mutta Ranskan kenttätykistö sekä ajoneuvotykki Caesar on täällä ensimmäistä kertaa. Laite oli kiinnostava, sillä se on lajinsa maailman markkinajohtaja yli 500 kpl tilaus- ja toimitusmäärillä. Talviolosuhteet eivät olleet miehistölle ongelma, renkaissa oli
asianmukaiset lumiketjut. Kun kotivaruskuntana on talviurheilusta kuuluisa Grenoble, on selvää että lunta ja pakkasta on aikaisemminkin nähty. Esittelyyn tuodun Caesar-tykin keula oli mystisesti peitetty naamioverkolla. Sen alta löytyi joko jokin sotasalaisuus, jota ei haluttu medialle näyttää tai sitten ainoastaan lappilaisen männynkyljen peilikuva puskurista.
Omat tykkimiehemme olivat tietenkin myös mukana. Myöhemmin laadittava harjoituskertomus olisikin nyt herkullista luettavaa, kun meilläkin takavuosina keskusteltiin varusmiesten sotilasosaamisesta verrattuna muiden NATO-maiden ammattisotilaat. Valitettavasti tämä on mahdollista vasta historiantutkijoille vuosikymmenien kuluttua.
Hyvin nuoret varusmiehet ainakin kalustoaan esittelivät kiinnostuneille kuulijoille. Yksi heistä oli alikersantti Niko Romppanen Parolan Jääkäritykistörykmentistä. Ammattikoulu antoi hyvät valmiudet omaksua K9 patterin asentaja-aliupseerin tiivis koulutus. Maastossa tarvittavia käyttöhuoltoja sekä korjauksia on harjoiteltu koulutuksessa, joten homma osattiin kun jonkin verran korjattavaa on leireillä aina tehtävä.
Kun Rovajärvellä oli harjoittelemassa sekä tela- että pyöräalustaisia tykkejä, olisi kiinnostanut kysymys, kumpi niistä on parempi sotahommissa? Siihen ei vastausta tullut, ammattisotilaat tyytyivät diplomaattiseen vastaukseen: ”Molemmissa on puolensa.”
Rovajärven harjoitus päättyy kansainvälisten joukkojen osalta kuluvan viikon lopussa. Kotimainen tykistömme jatkaa vielä ensi viikon. Silloin mukana on myös vedettävät tykkimme, joita ei kansainvälisissä harjoituksissa aina nähdä.
