Suomi, Yhdysvallat ja Kanada allekirjoittivat 13.11.2024 Washingtonissa ns. ICE Pact –aloitteen yhteisymmärryspöytäkirjan. Aloitteella käynnistetään yhteistyö maailmanluokan arktisten ja polaaristen jäänmurtajien kehittämiseksi.
Aloitteessa maat sitoutuvat yhteistyön syventämiseen laadukkaiden jäänmurtajien rakentamiseksi kussakin maassa jakamalla asiantuntemusta, tietoa ja osaamista. Aloitteen myötä Suomella on mahdollisuus vahvistaa asemaansa Pohjois-Amerikan kriittisen infrastruktuurin hankintaketjussa ja kehittää edelleen oma arktista osaamistaan.
Pöytäkirja on jatkoaskel 11.7.2024 julkaistulle kolmenväliselle julkilausumalle, jonka julkistivat presidentit Alexander Stubb ja Joe Biden sekä pääministeri Justin Trudeau. Suomessa asiaa on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön johdolla yhteistyössä ulkoministeriön, puolustusministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa kanssa.
Sotilasstrateginen peruste
Yhdysvalloissa lienee jo jonkin aikaa oltu huolissaan suurvaltakilpailusta pohjoisilla merialueilla. Nyt, kun meriliikennemahdollisuudet ovat nopeasti parantuneet napajääalueen ollessa talvisin aiempia vuosikymmeniä selvästi pienempi, Arktiksen luonnonvarojen käytön ja meriliikenteen edellytysten paranemisen myötä myös sotilaallinen kiinnostus alueeseen kasvaa kovaa vauhtia. Tällä hetkellä Yhdysvalloilla on vain kaksi vanhaa jäänmurtajaa.
Venäjä johtaa kilpailua arktisen alueen hallinnasta ja hyödyntämisestä. Se on jo pitempään valmistautunut kiihtyvään kilpailuun pohjoisilla alueilla perustamalla ja varustamalla joukkoja erityisen vaativiin pohjoisen oloihin, sekä varustamalla tukikohtia alueella. Venäjän rinnalla sen kumppanina on Kiina, jolla on omat etunsa asiassa. Kaikille on kyseessä merkittävät intressit.
Kisa ei ole vain rauhanomaista. Sen osoittaa Venäjän uusi valmistumassa oleva ”taistelujäänmurtaja”. Ensimmäinen Project 23550 -murtaja – nimeltään Ivan Papanin – on tulossa palveluskäyttöön todennäköisesti tämän vuoden loppupuolella tai ensi vuoden alussa.
Frans Joosefin maalla, joka on saariryhmä Huippuvuorilta itään, on venäläisten Nagurskajan sotilaslentokenttä. Tukikohta on Venäjän pohjoisin. Jo vuonna 2016 lentokentän kiitorataa pidennettiin ja lentokoneiden seisontapaikkoja rakennettiin lisää Venäjän puolustusministeriön vaatimuksesta. Nagurskajan tukikohtaa uudistettiin laajemminkin vuosien 2015-2017 aikana.
Samoin Venäjä on satsannut jo pitkään arktisilla alueilla toimimaan kykeneviin joukkoihin ja näiden kalustoon. Muun muassa Alakurttiin, Suomen rajan läheisyyteen sijoitettu 80. moottoroitu jalkaväkiprikaati oli osa tätä arktisen alueen sotilasvoiman lisäystä. Nyttemmin kyseinen prikaati on ottanut osaa sotatoimiin Ukrainassa.
Suomen meriteollisuus kiittää
”Jäänmurtajayhteistyö on hyvä esimerkki siitä, miten Nato-jäsenyys tuo Suomelle uusia kaupallisia mahdollisuuksia. Suomalainen osaaminen ja teollinen tuotanto vastaavat liittolaistemme tarpeisiin. Pitkäjänteisellä, tavoitteellisella ja ministeriöiden välisellä koordinoidulla yhteistyöllä voidaan saavuttaa konkreettisia tuloksia, jotka voivat tuoda Suomen teollisuudelle tilauksia ja suomalaisille työpaikkoja”, sanoo pääministeri Petteri Orpo.
Suomalainen jäänmurtajaosaaminen on ollut varmasti Yhdysvaltalaisten ja Kanadalaisten tiedossa jo pitkään. ”ICE Pact -yhteistyö on merkittävä mahdollisuus suomalaiselle meriteollisuudelle. Suomen arktinen osaaminen on maailman parasta. Suomalaiset yritykset ovat suunnitelleet noin 80 prosenttia maailman jäänmurtajista, ja noin 60 prosenttia niistä on rakennettu suomalaisilla telakoilla. ICE Pact mahdollistaa Suomelle syvän yhteistyön Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa, minkä tarkoituksena on uudistaa sopijaosapuolten jäänmurtajaosaamista ja -kalustoa. Yhteistyön puitteissa jäänmurtajia tullaan tarjoamaan myös muille sopimusosapuolten liittolaisille ja kumppaneille”, toteaa sopimuksen allekirjoittanut elinkeinoministeri Wille Rydman.
Suhteet vahvistuvat
Ulkoministeri Elina Valtosen mukaan ”Aloite vahvistaa edelleen Suomen suhteita Yhdysvaltoihin ja Kanadaan, jotka ovat keskeisiä liittolaisiamme ja strategisia kumppaneitamme. Suomen tavoitteena on vakaa, rakentavan yhteistyön arktinen alue. Arktisen alueen turvallisuutta on katsottava laajasta näkökulmasta, mihin liittyvät myös alueen resilienssi ja infrastruktuuri. Suomen arktisella osaamisella on kysyntää ja pystymme konkreettisella tavalla tarjoamaan sitä myös Natolle. ICE Pact luo samanmielisille maille alustan jäänmurtajakapasiteetin lisäämiseen.”
”ICE Pact -aloite on merkittävä mahdollisuus suomalaiselle meriteollisuudelle sekä hieno tunnustus kansallisesta osaamisesta ja kilpailukyvystä. Aloite mahdollistaa turvallisuutta ja taloutta vahvistavan yhteistyön syventämisen meille keskeisten liittolaisten ja strategisten kumppaneiden kanssa myös viranomaistasolla. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan kuuluvilla toimijoilla on merkittävää kokemusta mm. jäänmurtajien tilaamisesta, operoinnista sekä ylläpidosta ja tuemme osapuolia ICE Pact -aloitteen toimeenpanossa sen tavoitteiden saavuttamiseksi”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
”Suomalaisella meriteollisuudella on tunnustettua osaamista arktisen merenkulun alalla. On Suomelle tärkeää huoltovarmuuden näkökulmasta, että tämä osaaminen pääsee laajemmin osaksi myös läntisten liittolaistemme tulevaisuuden tarpeisiin vastaamista. ICE Pact on merkittävä avaus oikeaan suuntaan siinä, että laivanrakennuskyvyn säilyminen Suomessa voidaan jatkossakin turvata”, toteaa puolustusministeri Antti Häkkänen.
Kuvat Venäjän puolustusministeriö ja Wikipedia Commons.
