Rauma Marine Constructions Oy (RMC Defence Oy) on aloittanut toisen Laivue 2020 -hankkeen monitoimikorvetin tuotannon.
Laivue 2020 -hankkeessa rakennetaan neljä Itämeren vaihteleviin olosuhteisiin suunniteltua monitoimikorvettia. Alusten rakentaminen ja monipuolinen suunnittelutyö etenevät rinnakkain. Ensimmäisen aluksen köli laskettiin Raumalla viime huhtikuussa. Hankkeen nimi on Laivue 2020, ja siihen kuuluvia monitoimikorvetteja rakennetaan neljä kappaletta. Koko laivueen on määrä olla valmis viiden vuoden kuluttua vuoteen 2029 mennessä.
Merivoimien Laivue 2020 –hanke korvaa melko ison osan nykyisistä Merivoimien aluksista. Pohjanmaa-luokan on määrä korvata vuonna 2015 käytöstä jo poistettu miinalaiva Pohjanmaa, Rauma-luokan ohjusveneet, joita on neljä sekä molemmat Hämeenmaa-luokan miinalaivat. Hankkeen tuottamat monitoimikorvetit tulevat muodostamaan Suomen merellisen puolustuksen rungon muiden joukkojen järjestelmien rinnalla. Korvetit tuottavat merkittävää kykyä myös Naton merelliselle puolustukselle.
Laaja tehtäväkirjo
Korvetit kykenevät kaikkina vuodenaikoina mm. merimiinoitukseen, pinta- ja ilmatorjuntaan, vedenalaiseen sodankäyntiin, meriyhteyksien turvaamiseen sekä pitkäkestoiseen merelliseen läsnäoloon. Alusluokkaa voidaan käyttää ympäri vuoden. Se selviytyy Itämeren olosuhteissa, vaikka sää tai jäätilanne olisi mikä tahansa. Suomilaiva siis.
Pääaseistuksen ydin on ruotsalainen Saabin 9LV-taistelunjohtojärjestelmä. Aseistuksena pinta-aluksia ja sukellusveneitä vastaan on israelilainen Gabriel-meritorjuntaohjus ja ruotsalainen Torped 47 -torpedo. Yhtälailla näitä uhkia vastaan aluksilla on miinoituskyky ja suomalaiset merimiinat, joiden kehittelyssä ja tuotannossa Suomi on yksi huippumaista. Ilmatorjuntaan pääasejärjestelmä on yhdysvaltalainen Raytheonin Evolved Sea Sparrow Missile -ilmatorjuntaohjus (ESSM Block 2). Ammusasejärjestelminä on keulatykki, 57 mm:n Bofors-tykki sekä kauko-ohjattavat Saabin Tracfire-konekiväärilavetit.
Koko kasvoi ajan myötä
Julkisuuteen annetut tiedot alusluokan koosta ovat muuttuneet ylöspäin hankkeen edetessä. Tämä onkin asianmukaista, sillä sota-alusten tiukka ja ahdas suunnittelu on aiheuttanut maailmalla ongelmia modernisoinnin yhteydessä. Uudet, tarvittavat järjestelmät eivät ole sopineet aluksiin. Lisäksi Suomelle poikkeuksellisen tärkeää on, että aluksen syväys, kölisyvyys pysyy matalana, jotta toimintavapaus säilyy matalavetisen saaristomme olosuhteissa.
Hankkeen alussa puhuttiin runsaat 90 metriä pitkistä aluksista, joiden uppouma olisi yli 2 000 tonnia. Viimeisimmän tiedon mukaan Pohjanmaa-luokan alukset ovat 117 metriä pitkiä, 16 metriä leveitä ja uppoumaltaan 4 300-tonnisia.
Korvetti/fregatti?
Korvettien uppouma on 600–3 000 tonnia ja fregattien uppouma on 2 500–6 000 tonnia. Noin 3 900 tonnin uppouma tekisi Pohjanmaa-luokan aluksista siten fregatteja eikä korvetteja. Puolustusvoimat ja Puolustusministeriö kutsuu kuitenkin aluksia korveteiksi. Monenlaisia keskusteluja on käyty alusten luokituksen suhteen. Perusteluina uppouman lisäksi on keskusteluissa esiintynyt valtamerikelpoisuusfaktori ja aselajitoimintojen yhdenaikaisen suorituskyvyn käyttökyky. Alusluokan valinnassa lienee mukana poliittisia vaikuttimia.
Mutta ei nimi miestä pahenna, ei varmastikaan sotalaivaakaan. Pohjanmaa-luokan alukset ovat joka tapuksessa Suomen suurimpia taistelualuksia koko maailmanhistoriassa.
Kuvat Merivoimat
