Puolustusministeriö tiedotti otsikon asiasta 9.10. aamupäivällä. Valtioneuvosto antaa Suomen osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin selonteon eduskunnalle lokakuun aikana.
“Vuonna 2025 Suomi osallistuu Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin merivoimien kahdella aluksella ja ilmavoimien enintään viiden hävittäjän lento-osastolla. Merivoimilla osallistumme pysyvän merivoimaosaston ja miinantorjuntaosaston tehtäviin Itämerellä, Pohjanmerellä sekä Pohjois-Atlantilla. Ilmavoimilla osallistumme Naton ilmapuolustuksen Air Policing -tehtäviin Islannissa, Koillis-Atlantilla ja Pohjoisella jäämerellä”, kertoo puolustusministeri Antti Häkkänen.
Valtioneuvosto antaa Suomen osallistumisesta Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin selonteon eduskunnalle lokakuun aikana.
Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa Naton perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella. Venäjän hyökkäyssota ja sen johdosta Euroopan turvallisuustilanteessa tapahtunut muutos on kasvattanut Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien merkitystä.
“Osallistumalla aktiivisesti Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin viestimme liittokunnan yhtenäisyyttä sekä osoitamme valmiutta ja puolustuskykyä. Osallistuminen on yksi tavoista, jolla Suomi tukee liittokunnan toimia turvallisuusympäristön vahvistamiseksi”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.
“Kyseessä on myös tärkeä osa Suomen toimintaprofiilia Naton jäsenmaana. Osoitamme konkreettisesti sitoutumista ja vastuunkantoa liittokunnan pelotteesta ja puolustuksesta 360 asteen ajattelutavan mukaisesti koko liittokunnan alueella”, puolustusministeri Antti Häkkänen jatkaa.
Suomi ei tässä vaiheessa ole osallistumassa Naton eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen toimintaan. Syinä tähän ovat muun muassa Suomen maantieteellinen asema liittokunnan itäisen reunan maana sekä valmistautuminen Suomeen perustettavalle maavoimajohtoportaalle ja eteentyönnetylle maavoimajoukkojen läsnäololle.
Meripuolustuksen tehtävät
Naton pysyvät laivasto-osastot koostuvat neljästä osastosta. Natolla on kaksi pysyvää merivoimaosastoa ja kaksi pysyvää miinantorjuntaosastoa, joita voidaan käyttää nopeasti eri kriisitilanteissa.
Merivoimien osallistuminen Naton pysyvän merivoimaosaston toimintaan Itämerellä, Pohjanmerellä sekä Pohjois-Atlantilla enintään yhden kuukauden ajan tapahtuisi yhdellä Hamina-luokan aluksella ja 40 henkilön miehistöllä. Osaston keskeisimpiä tehtäviä on osoittaa valmiutta, jolla tuetaan Naton pelotteen ja puolustuksen toimeenpanoa, sekä osallistua merivalvontaan.
Merivoimien osallistuminen Naton pysyvän miinantorjuntaosaston toimintaan Itämerellä, Pohjanmerellä sekä Pohjois-Atlantilla enintään kolmen kuukauden ajan tapahtuisi yhdellä Katanpää-luokan aluksella ja 40 henkilön miehistöllä. Osaston tehtäviä ovat miinantorjunta, sodanaikaisten merimiinojen raivaus, harjoituksiin osallistuminen, miinantorjuntataktiikan- ja doktriinin kehittäminen sekä osallistuminen merivalvontaan.
Näiden lisäksi mahdollistettaisiin osallistumisen osastojen esikunnan tehtäviin niiden johtoaluksella Naton merellisellä vastuualueella enintään neljällä henkilöllä per osasto vuoden 2025 aikana.
Osallistuminen näihin tehtäviin toteutettaisiin aluksen pysyvällä henkilöstöllä sekä erikseen reservistä palkattavilla sopimussotilailla.
“Jatkamalla osallistumistamme laivasto-osaston toimintaan osoitamme pitkäaikaisen tuen liittokunnan yhteisille toimille lähialueemme turvallisuusympäristön vahvistamiseksi”, puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo.
Ilmapuolustuksen tehtävät
Naton ilmapuolustusta toteutetaan Air Policing ja Air Shielding -toiminnoilla. Air Policing -tehtävät ovat osa Naton integroidun ilma- ja ohjuspuolustuksen rauhan ajan toimintaa, jolla huolehditaan ilmatilan valvonnasta ja reagoidaan mahdollisiin ilmatilaloukkauksiin. Kotimaassa toteutettava alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen liittyvä päivystystoiminta on toimintatavaltaan lähellä Naton Air Policing -tehtäviä.
Suomen ilmavoimien hävittäjäosaston osallistuminen Naton ilmapuolustuksen tehtävään (Air Policing) Islannissa, Koillis-Atlantilla ja Pohjoisella jäämerellä on tarkoitus olla kestoltaan kolme viikkoa ja sen on tarkoitus ajoittua helmi-maaliskuulle 2025. Osaston koko olisi enintään viisi hävittäjää ja 50 henkilöä. Islannista toteutettava ilmavalvonnan päivystystoiminta pitää sisällään alueellisen tilannekuvan valvontaa sekä Naton reagointiperusteiden mukaisia tunnistus-, valvonta- ja alueellisen koskemattomuuden turvaamislentoja.
Henkilöstö muodostetaan kantahenkilökunnasta ja mahdollisesti reservistä palkattavista sopimussotilaista. “Osallistumalla Air Policing -tehtäviin Islannissa, Koillis-Atlantilla ja Pohjoisella Jäämerellä laajennamme Suomen toimintaprofiilia sekä vahvistamme Naton toimintakykyä pohjoisella alueella (High North). Alueen strategisen merkityksen huomiointi liittokunnassa on Suomen tavoitteiden mukaista. Toiminta on myös osoitus konkreettisesta pohjoismaisesta yhteistyötä”, puolustusministeri Häkkänen sanoo.
