Jo keväällä Ruotsi ilmoitti halustaan lähettää maavoimajoukkoja Latviaan. Nyt Ruotsin hallituksen 7.10. tekemä esitys etenee valtiopäivien, Ruotsin eduskunnan, päätettäväksi.
Tarkoituksena on lähettää vajaan pataljoonan suuruinen joukko Latviaan osana sinne muodostettavaa Kanadan johtamaa prikaatia. Ruotsalaissotilaat osallistuisivat toimintaan vuoden 2025 alusta alkaen. Muodostettava joukko on sopimussotilaita, ei siis ruotsalaisia varusmiehiä.
Latviassa toimii jo nyt Naton monikansallisesti muodostetut EFP-joukot (Enhanced Forward Presence). Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Ruotsin joukot osallistuisivat Latviassa uuden, FLF-konseptin (Forward Land Forces) mukaisesti. Kyseessä on sama konsepti, jolla Naton joukot tulevat toimimaan Suomessa. Miten Kanadan johtama FLF-prikaati kytketään EFP-joukkojen ja Latvian kansallisten puolustusvoimien toimintaan on suunnittelukysymys. Latviaan sijoitettujen EFP-joukkojen johtovaltiona toimii Saksa.
FLF:n perusajatus on, että Nato-joukkoja on asemamaassa harjoittelemassa ja suunnittelemassa toimintaansa vuoroluettelon mukaisesti kuukausia, mutta läsnäolo ei ole jatkuvaa, kuten EFP-mallissa. Ruotsin asettama pataljoona on suunniteltu vuorottelevan Latviassa kuuden kuukauden jaksoissa Tanskan joukkojen kanssa.
Perusratkaisuna Ruotsi osallistuu Latviassa noin 600 sotilaan voimin. Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson ilmoitti, että jos turvallisuustilanne heikkenee, Ruotsin pataljoonan vahvuutta voidaan nostaa noin tuhanteen sotilaaseen. Latviaan osoitettavat yksiköt ovat jo varustettavana ja koulutettavana.
Ruotsin hallituksen ehdotuksessa todetaan, että ruotsalaisjoukot voisivat tarpeen ja tilannekehityksen vaatiessa toimia myös muissa Baltian maissa sekä myös Puolassa.
Voima hajoaa?
Syyskuun puolivälissä puolustusministeri Pål Jonson ilmoitti, että Ruotsi on valmis kehysvaltiorooliin, johtorooliin, Suomeen perustettavissa FLF-joukoissa. Täten Ruotsi jakaa melko pienien maavoimiensa voimaa eri suuntiin.
Haasteeksi muodostunee myös se, että Suomen suunta on Natossa tehtyjen päätösten mukaisesti Naton Joint Force Command Norfolkin alaisuudessa ja vastuualueella, Baltian maat taasen Joint Force Command Brunssumin vastuualueella. Pohjoismaathan on päätetty ryhmittää Joint Force Command Norfolkin alaisuuteen. Norfolk ei kuitenkaan ihan vielä ole täysin valmis johtamaan pohjois-Euroopassa maavoimajoukkoja. Valmiutta ollaan vasta rakentamassa. Tähän mennessä Norfolk on ollut miehitykseltään Brunssumia selvästi pienempi, koska se on aiemmin ennen Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon, ollut vastuussa vain Pohjois-Atlantin alueesta.
Todennäköisesti muutaman vuoden kuluttua nähdään joukkojen uudelleenjako johtoportaiden välillä. Nyt nähtävällä ratkaisulla, jossa Ruotsi panostaa yhteiseen puolustukseen sekä Suomessa että Baltiassa, vastataan nykyhetken haasteisiin. Kiitetään Ruotsia aktiivisuudesta.
Kuva Kim Svensson, Försvarmakten
