Ukrainan operaatio Venäjän alueella Kurskin suunnassa saavutti menestystä heti ensipäivinä. Nyt vallattu alue on jo yli 1000 neliökilometriä ja eteneminen tuntuu jatkuvan. Menestys johtui sekä yllätyksestä että myös Venäjän varautumattomuuteen alueella. Venäjällä oli paikan päällä rajajoukkoja ja hyvin vähäisessä määrin joukkoja. Osa joukoista oli asepalvelustaan suorittavia varusmiehiä. Tästä johtuen ukrainalaisten edessä antautui poikkeuksellisen paljon Venäjän sotilaita.
Tapahtumat ovat olleet julkinen nöyryytys Venäjän asevoimille sekä Venäjän ylimmälle johdolle, erityisesti presidentti Putinille. Venäjä on tietenkin ryhtynyt vastatoimiin, vaikkakin hitaasti. Joukkoja on haalittu kasaan eri puolilta. Nyt on ilmennyt, että joukkoja on vaikea koota riittävästi ja pajon uutisia ja sosiaalisen median tietoa on levinnyt varusmiesten on alettu siirtää Kurskin rintamalle. Länsimielinen Radio Free Europe on tehnyt tutkimustyötä koskien varusmiesten siirtoja sotatoimialueelle. Varusmiesten käytöstä sotatoimiin oli jo esimerkkejä 2022, johon silloin Venäjän johto otti tiukan linjan ja ainakin puheissaan ilmoitti puuttuvan silloisiin väärinkäytöksiin ja ohjeistuksen vastaisiin toimiin. Tuolloinhan varusmiehiä oli pakkovärvätty tai painostettu värväytymään sopimussotilaiksi ja 12 upseeria joutui tästä syytteeseen silloin.
Lakien puitteissa Venäjällä varusmiehiä voidaan käyttää sotatoimissa kun he ovat palvelleet minimissään neljä kuukautta ja saaneet tehtäviin asiankukaisen koulutuksen. Tutkiva journalismi, jota ovat tehneet useammatkin tahot, ovat todenneet, että keväällä palvelukseen astuneesta saapumiserästä on lähetettu Kurskin suuntaan alle neljä kuukautta palvelleita varusmiehiä.
Ukrainan joukkojen kerrotaan ottaneen vangiksi useita satoja venäläissotilaita, joiden joukossa on paljon varusmiehiä.
Tietoja on saatu useista lähteistä, mutta varusmiesten määristä ei toistaiseksi ole selvää käsitystä. Eri lähteistä kootun tiedon perusteella varusmiehiä olisi koottu ainakin Ukrainan rajan tuntumasta Belgogradin ja Rostovin alueilta, Samaran alueelta Kazakstanin luoteisrajalta, Moskovan, Pietarin ja Kaliningradin alueilta sekä Kuolan niemimaalta. ”Suomen naapurivaruskunnista” on tietojen mukaan siirretty Alakurtista 80. Arktisen moottoroidun jalkaväkiprikaatin varusmiehiä Kurskin taisteluakueelle. Samoin on toimittu Petsamon alueelta 200. Erillisen jalkaväkiprikaatin varusmiehien kanssa. Alakurtti on noin 50 km:n etäisyydellä Suomesta jotakuinkin Pyhätunturin tasalla ja Petsamosta Jäämeren rannan tuntumasta, matkaa Suomeen noin 70 km. Molemmat paikkakunnathan kuuluivat aiemmin osaksi Suomea.
The Barents Observer -lehden mukaan myös FSB:n (Venäjän liittovaltion turvallisuuspalvelu) rajavartiopalvelun varusmiehiä oltaisiin siirtämässä Kurskin alueelle. Monet 10. elokuuta sotilasvalansa vannoneet varusmiehet joutuvat valmistautumaan rintamalle lähettämiseen. Presidentti Vladimir Putinin uskotaan antaneen FSB:lle ja sen johtajalle Aleksandr Bortnikoville päätehtävän hyökkäyksen torjumiseksi. Ehkäpä siksi myös rajavartiopalvelun varusmiehiä tullaan käyttämään Kurskin alueen sotatoimissa.
Erään tiedon mukaan Petsamon varusmiehet oli alunperin tarkoitus siirtää Kurskiin syyskuussa, joka viittaa siihen, ettei venäläiset odota pikaista ratkaisua uudella taistelualueella.
Samaran alueelta varusmiehiä siirretään 15. Kaartin moottoroidusta jalkaväkiprikaatista.
Kansalaisjärjestä, joka on auttanut nuoria miehiä välttämään asepalvelusta Venäjällä on raportoinut yhteydenotoissa tapahtuneen ion kasvun sekä varusmiehiltä, että heidän omaisiltaan.
Varusmiesten kyky toimia joukkona taistelussa on täysin vajavainen tämän vuotisen saapumiserän osalta. Mahtaako edes yksittäisen taistelijan osaaminen riittää? Venäläistä sotilaskoulutuksen tehokkuutta ei voi lainkaan verrata meidän koulutusjärjestelmän kykyyn täällä Suomessa. On esitetty arvioita, että nämä varusmiesosastot olisivat tukitehtävissä ja linnoitustöissä sekä pkottavissa tilanteissa osallistuisivat puolustustaisteluihin.
On selviä viitteitä, että taisteluissa olleita venäläisjoukkoja on pyritty siirtämään muualta Ukrainan rintamilta Kurskin suuntaan, mutta määrät ovat ilmeisesti vähäisiä ja isoa operatiivista reserviä Venäjällä ei ilmeisesti ole vastahyökkäyksen toteuttamiseksi tässä vaiheessa.
Otsikkokuva Venäjän puolustusministeriö, vankikuva videokaappauksena X-palvelu ja FSB-varusmiehet, Irina Posolenko
