Maanpuolustuskorkeakoulu tiedotti muuttuvasta upseerikoulutuksestamme.
Suomen Nato-jäsenyyden tuomiin vaatimuksiin on vastattu uudistamalla Maanpuolustuskorkeakoulun upseerikoulutusjärjestelmää. Uudistetut tutkinnot polkaistaan käyntiin vuoden 2025 alkaessa.
Uudistuksen taustalla on myös kotimaisia tarpeita, kuten kurssiaikojen tiivistämisen tarve, suorituskyvyn ja operatiivisen konseptin muutokset sekä muuttunut toimintaympäristö. Sen lisäksi myös käynnissä olevista konflikteista saatuja kokemuksia on tärkeää päästä hyödyntämään upseerien koulutuksessa.
“Uudistustyö on aloitettu vaiheittain jo käynnissä olevilla kursseilla. Kokonaan uudistettujen opetussuunnitelmien mukaiset uudistetut tutkinnot käynnistyvät vuonna 2025 alkavilla kursseilla”, kertoo Maanpuolustuskorkeakoulun vararehtori, eversti Rainer Peltoniemi.
Upseeriura rakentuu jatkuvan elinikäisen oppimisen mallin mukaisesti, jossa tutkintoon johtava koulutus, palvelustehtävät sekä virkauraa tukeva täydennyskoulutus täydentävät toinen toistaan. Toimeenpantavat uudistukset koskevat kattavasti koko upseerikoulutusjärjestelmää kehittäen siitä linjakkaan ja nousujohtoisen kokonaisuuden.
“Keskeisin muutos on upseerikoulutuksen sotataidollisen viitekehyksen nostaminen kullakin tutkinto- ja kurssitasolla. Myös englannin kielen käyttöä lisätään merkittävästi. Sen lisäksi kehittämistoimenpiteet painottuvat yleisesikuntaupseerikurssin valintamenettelyyn, toteutustapaan ja sisältöön”, Peltoniemi kiteyttää.
Upseerien koulutus muodostuu tutkintoon johtavasta koulutuksesta ja täydennyskoulutuksesta. Uudistuksen myötä tutkintoon johtavaa koulutusta ovat sotatieteiden kandidaatin tutkinto (SK), sotatieteiden maisterin tutkinto (SM) ja sotatieteiden tohtorin tutkinto (ST). Upseerin perustutkinto on jatkossakin ylempi korkeakoulututkinto, joka muodostuu sotatieteiden kandidaatin tutkinnosta, työelämäjaksosta sekä sotatieteiden maisterin tutkinnosta.
“Uudessa järjestelmässä sotatieteiden tohtorin tutkinto on upseerin jatkotutkinto. Sen sijaan yleisesikuntaupseerikurssi (YEK) on muutosten myötä yliopistollinen täydennyskoulutus kuten esiupseerikurssikin (EUK), jonka kaikki upseerit jatkossa urallaan suorittavat”, Peltoniemi avaa.
Opetuksen keskeisenä periaatteena on kunkin kurssin sotataidollinen viitekehys. Uuden järjestelmän mukaan yleisesikuntaupseerikurssi on strategisen ja operatiivisen tason yhteisoperaatiokurssi (Joint – useiden puolustushaarojen operaatiot). Esiupseerikurssi taas on taktisen tason eli puolustushaaratason kurssi (Natolaisittain komponenttitaso). Sotatieteiden maisterikurssin viitekehys on yhtymätasolla ja kurssi pätevöittää upseerit yhtymä- (armeijakunta tai prikaati), perusyhtymä (pienin itsenäiseen taisteluun kykenevä joukko: taisteluosasto, aselajijoukoilla vahvennettu pataljoona) sekä joukkoyksikkötason (pataljoona, patteristo) tehtäviin.
Kandidaattikurssin sotataidollinen viitekehys taas on perusyhtymä- ja joukkoyksikkötasolla, ja se pätevöittää upseerit esimerkiksi perusyksikön päällikön tehtäviin poikkeusoloissa. Sen lisäksi kandidaatit koulutetaan rauhan ajan saapumiserän johtajan, joukkueenjohtajan, lentoupseerin sekä taistelunjohtajan ja aselajiupseerin tehtäviin. Yhteisoperaatiokyvyn ja monitoimintaympäristöosaamisen (Multi-Domain Operations) muodostuminen varmistetaan opetussuunnitelmatyöllä kunkin kurssin opiskelusisällöissä.
Peltoniemi muistuttaa, ettei kaikkea tulla tekemään itse, vaan opetuksessa hyödynnetään kattavasti eri alojen parhaita asiantuntijoita.
“Kansainvälistä opettaja- ja opiskelijavaihtoa lisätään, mikä mahdollistaa uusimman ajantasaisen tiedon ja kansainvälisen tutkimuksen integroimisen opintoihin. Myös eri tutkintotasojen ja täydennyskoulutuksen opetussuunnitelmiin sisällytetään kansainvälisiä opintojaksoja ja harjoituksia, minkä lisäksi opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia kielten opiskeluun osana tutkintoja”, Peltoniemi kertoo.
Upseerin tutkinnot säilyvät rinnasteisina muiden korkeakoulujen tutkintojen kanssa. Uudistusten päämääränä on tuottaa entistä paremmin upseerien tulevaisuuden työtehtäviin vaadittava osaaminen, jolla varmistetaan tarvittava sotilaallinen suorituskyky.
“Upseerikoulutusjärjestelmän pääosaamistavoitteena säilyy suomalainen sotataito. Samalla luodaan edellytykset sille, että suomalaiset upseerit osaavat myös tarvittavat Naton yhteiset prosessit, rakenteet ja työtavat. Näin voimme olla varmoja, että upseereilla on kyky ja edellytykset myös Naton yhteisen puolustuksen tehtäviin”, Peltoniemi päättää.
Kuvat MPKK
