Kansainvälinen ilmapuolustusharjoitus ADEX Mallet Strike 1/24 järjestetään 14.−23.5.2024 Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella. Harjoitus- ja ampuma-alue mahdollistaa kovapanosammuntojen suorittamisen kaikilla tällä hetkellä käytössä olevilla järjestelmillä. Lohtaja on ainoa alue Suomessa, jossa näin voidaan tehdä.
ADEX Mallet Strike ilmapuolustusharjoitukseen osallistuu noin 1 500 taistelijaa Maa-, Meri- ja Ilmavoimista. Kotimaisten joukkojen lisäksi harjoitukseen osallistuu saksalainen Patriot-ilmatorjuntaohjusyksikkö.
ADEX-harjoitus on ensimmäinen Saksan ja Suomen Nato-yhteistyössä toteuttama harjoitus, johon Bundeswehr lähettää ilmatorjuntaohjusryhmän. Suomessa vierailee Flugabwehrraketengruppe 21, jonka kotivaruskunta on Rostockin läheisyydessä sijaitsevaan Sanitzin tukikohta. Suomeen saapuvan osaston koko on noin 120 henkilöä ja mukana saapuu Patriot-järjestelmä tarvittavine varusteineen.
Harjoituksen päämääränä on parantaa reserviläisten, varusmiesten sekä henkilökunnan osaamista ilmatorjunnan sekä ilmapuolustuksen eri tehtävissä operatiiviseen tehtävään harjaantumiseksi. Harjoitus on 1/24-saapumiserän ilmatorjuntajoukkojen tärkein harjoitus. Kansainvälisen toiminnan päämääränä on jatkaa ilmatorjunnan yhteensopivuuden kehittämistä Nato-liittolaisten ja kumppanimaiden kanssa.
Harjoituksessa käytettävään kalustoon kuuluu noin 450 ajoneuvoa, noin 20 lentokonetta ja kaksi helikopteria, neljä Merivoimien alusta sekä Maa- ja Ilmavoimien lennokkikalustoa.
Harjoituksen johtaa ilmatorjunnan tarkastaja, eversti Mano-Mikael Nokelainen.
Harjoitus jakautuu toiminnallisesti ampuma- ja taisteluvaiheeseen. Ampumavaiheessa 14.-18.5. toimeenpannaan ilmatorjunnan tykki- ja ohjusammuntoja maalta sekä mereltä. Nousujohteiset ammunnat asejärjestelmien ampumaohjelmiston mukaisesti toteutetaan haastaviin maalitilanteisiin valoisalla ja pimeällä. Ammunnat ovat olennainen osa joukon ja järjestelmän suorituskyvyn todentamista.
Lauantaina 18.5. siirrytään taisteluvaiheeseen. Taisteluvaiheessa on tavoitteena harjoitella ja harjaantua monipuolisen ilmauhkan torjuntaa vaativassa elektronisen sodankäynnin ympäristössä. Tässä vaiheessa mitataan niin yksilön kuin joukon osaamista.
”Harjoituskehystä ja -toimintaa on kehitetty systemaattisesti ja ajassa eläen”, kuvailee Ilmasotakoulun apulaisjohtaja, everstiluutnantti Sami Nenonen ja jatkaa: ”Mukaan ovat tulleet esimerkiksi miehittämättömät lentolaitteet eli lennokit ja risteilyohjusten torjunta. Harjoituskehyksessä on pyritty huomioimaan tuoreeltaan myös Ukrainan sodan alustavat opit”.
Kuvat Puolustusvoimat
