Laivue 2020 -monitoimikorvettien rakentaminen on viimeinkin aloitettu. Pahasti myöhässä oleva hanke saatiin vihdoin liikkeelle lokakuun lopulla.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan kaksi Hämeenmaa-luokan miinalaivaa, neljä Rauma-luokan ohjusvenettä ja jo eläköityneen miinalaiva Pohjanmaan korvaavien Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettien olisi pitänyt olla operatiivisessa käytössä vuonna 2027. Kaikki ei kuitenkaan ole sujunut suunnitelmien mukaan, ja pahimmillaan usko koko hankkeen toteutumiseen on ollut koetuksella.
Sumeiden tähtien alla
Korvettihanketta on kritisoitu heti sen alkumetreiltä alkaen. Kriitikoiden mielestä korvettiluokan alukset – jotka käytännössä ovat fregattiluokan alusten kokoisia – ovat liian suurikokoisia ja epäkäytännöllisiä Itämeren kokoiselle suljetulle merialueelle. Samalla harvalukuinen isojen alusten joukko saattaa arvostelijoiden mukaan olla liian helppo maali viholliselle.
Toisaalta on kritisoitu valintaa rakentaa monitoimialuksia, joiden tehtäviin kuuluvat käytännössä merisodan kaikki osa-alueet miinanlaskusta pinta-alusten, erilaisten ilmamaalien ja sukellusveneiden torjuntaan. Monien mielestä olisi ollut järkevämpää rakentaa suurempi joukko pienempiä, nopeampia ja ketterämpiä aluksia, joille olisi määritelty selkeät yksityiskohtaiset tehtävät. Vaadittavat suorituskyvyt olisi siis pitänyt hajauttaa suuremmalle alusmäärälle.
Puolustusvoimien logistiikkalaitos on perustellut tehtyä valintaa alusta asti kustannussyillä. Hankkeeseen alun perin varatuilla 1,2 miljardilla eurolla jälkimmäisen vaihtoehdon toteuttaminen olisi ollut mahdotonta.
Suunnittelun haasteet
Tilaajan mukaan ennen hankintapäätöstä tutkittiin tarkkaan maailmalla tarjolla olleet vaihtoehdot. Koska alussarjan tekniset vaatimukset ovat poikkeuksellisen suuret, valmista ratkaisua maailmalta ei löytynyt. Näiden ”arktisten korvettien” suunnitteluvaatimuksiin kuuluvat normaalisti sotalaivoilta vaadittavien riittävän avovesinopeuden, hydrodynaamisen hiljaisuuden, pinnan yläpuolisen häiveenhallinnan sekä taistelun- ja šokinkestävyyden ohella myös kyky operoida jääolosuhteissa ja jäätävissä avovesiolosuhteissa. Tämän johdosta alukset päätettiin suunnitella ja rakentaa kotimaassa. Huoltovarmuuden nimissä päätettiin myös, että kaikki huollot, korjaukset ja koko elinkaaren aikainen ylläpito on pystyttävä tekemään Suomessa – asejärjestelmät mukaan lukien.
Projektin myöhästymisen syiksi mainitaankin ennen kaikkea suunnittelun haasteet ja telakan taloudelliset vaikeudet, jotka ovat johtuneet muun muassa koronapandemiasta sekä Ukrainan sodan aiheuttamista kansainvälisten toimitusketjujen ongelmista. Myös telakan rakentamien muiden alusten suunnittelu on osaltaan vienyt suunnittelukapasiteettia korvettihankkeelta.
Hankintasopimuksen muutokset
Alukset rakentavaksi telakaksi valittiin aikanaan Rauma Marine Constructions, koska Mayer Turun telakan tilauskirjat olivat täynnä ja Helsingin Hietalahden venäläisomistuksessa ollut telakka ei luonnollisestikaan tullut kyseeseen. Sittemmin valmiuksia valmistusyhteistyöstä on uudelleen kysytty Mayerilta, mutta vastaus on ollut kielteinen hyvästä tilauskannasta johtuen.
Korvettihankinnan turvaamiseksi telakkayhtiö RMC:n tytäryhtiöksi on perustettu RMC Defence Oy, jonka osakkeita telakka on määräaikaisesti antanut Puolustusvoimille erillistä panttaussopimusta vastaan. Suunnittelun ja koko hankkeen viivästymisen myötä loppulasku on kasvanut 1,45 miljardiin euroon. Summa sisältää käytöstä poistettavien alusten aiemmin suunniteltujen elinkaarien jatkamisesta aiheutuvat kulut.
Hankintasopimuksiin on viivästysten takia jouduttu tekemään muutoksia. RMC:n kanssa tehdyn sopimusmuutoksen arvo on enintään 40 miljoonaa euroa ja taistelujärjestelmätoimituksesta vastaavan Saabin kanssa yli 60 miljoonaa euroa.
Käytännössä Puolustusvoimat ottaa siis kantaakseen viivästymisestä aiheutuvia lisäkustannuksia. Tämän mahdollistaa eduskunnan jo vuonna 2022 myöntämä 104 miljoonan euron lisärahoitus hankkeen toteuttamiseksi.
Kuten laivanrakennushankkeisiin yleensä tämänkin hankinnan tilaussopimukseen kuuluu osana sopimussakot. Useimmiten ne liittyvät muun muassa juuri toimitusaikatauluun ja suorituskykyvaatimuksiin. Tilaaja on kuitenkin ilmoittanut, ettei sopimussakkoja aktivoida, koska Puolustusvoimat on telakan kanssa erikseen sopinut muutamista rakentamiseen liittyvistä hyvityksistä.
Hinnan lisäksi kasvoivat mitat
Kustannusten lisäksi suunnittelun myötä myös alusten päämitat ovat kasvaneet. Pituus on kasvanut 117 metriin ja leveys metrillä 16 metriin. Samalla alusten uppouma on kasvanut 4 300 tonniin, joka kansainvälisissä luokituksissa on korvettien sijasta tyypillistä fregateille.
Syynä mittamuutoksiin on se, että alun perin määritellystä viiden metrin maksimisyväyksestä ei haluttu tinkiä. Alussarjan on tarkoitus olla käytössä 2060-luvulle asti, ja aluksille on tarkoitus tehdä palvelusaikanaan yksi peruskorjaus ja elinkaaripäivitys. Kokemus on opettanut, että näiden ja mahdollisten varustemuutosten ja -lisäysten myötä alusten massalla on taipumus kasvaa, mihin on siis varauduttu jo etukäteen.
Päivitys omasuojaan
Jokaisella tummalla pilvellä on aina myös edes pieni hopeinen reunus. Rakentamisen aloittamisen myöhästymisen aikana alusten ilmatorjuntaohjusten tyyppi on päivitetty.
Alun perin ilmatorjuntaohjukseksi valittiin Raytheonin Evolved Sea Sparrow Missile (ESSM Block 1). Nyttemmin järjestelmä on päivitetty uuteen ja paranneltuun Block 2 -järjestelmään, jonka osumatodennäköisyys ja tehokas torjuntaetäisyys ovat parantuneet. Myyntilupa Yhdysvalloista uudelle järjestelmälle saatiin keväällä 2022, joten järjestelmän vaatimat muutokset saadaan mukaan taistelujärjestelmän viimeistelyyn.
Katse eteenpäin
Monitoimikorvettien rakentaminen pääsi siis vihdoin käyntiin kuluvan vuoden lokakuun lopussa. Alusten rakentamista varten telakka on rakentanut 186 metriä pitkän, 44 metriä leveän ja 32 metriä korkean hallin, jossa kahta alusta voidaan rakentaa yhtä aikaa rinnakkain suojassa säältä ja ulkopuolisten katseilta.
Alusten hinnasta noin puolet tulee alustekniikasta eli itse laivan rakentamisesta, toinen puoli koostuu aseistuksesta ja niihin liittyvistä järjestelmistä. Alustekniikan valmistuttua alkavat merikoeajot samanaikaisesti järjestelmäasennusten kanssa. Ensimmäisen aluksen valmistuminen kestää muita kauemmin, mutta kun putki on auki, aluksia pitäisi valmistua yksi per vuosi.
Rakentamisen vihdoin päästyä käyntiin hankkeen eteneminen on nyt poikkeuksellisen tarkassa seurannassa. Nykyisen aikataulun mukaan ensimmäisen aluksen pitäisi olla operatiivisessa käytössä vuonna 2027 ja kaikkien neljän vuoden 2029 loppuun mennessä.
Artikkelikuva: Havainnekuva korveteista. Puolustusvoimat
