Ruotsin puolustusvoimien suurharjoitus Aurora 23 päättyi eilen torstaina. Suomi oli mukana isolla panoksella; sotilaitamme osallistui yli tuhat Maa-, Meri- ja Ilmavoimista sekä Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta. Suurharjoitus näkyi kautta koko Etelä-Ruotsin, sillä siihen osallistui kaikkiaan noin 26 000 henkilöä.
Puolustusvoimista harjoitukseen osallistui varusmiehiä, reserviläisiä ja henkilökuntaa kaikista puolustushaaroista sekä logistiikkalaitoksesta. Suomalaisia asiantuntijoita oli mukana myös harjoituksen kyberpuolustussimulaatioissa. Osallistumisen tavoitteena oli kehittää Puolustusvoimien kykyä yhteistoimintaan Ruotsin ja muiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa.
Puolustusvoimien harjoitusosaston kansallinen vanhin, eversti Vesa Helminen kertoo harjoituksen olleen tärkeä yhteistoimintakyvyn kehittämisessä.
– Aurora 23 tarjosi tärkeän mahdollisuuden harjoitella yhteistoimintaa käytännön tasolla niin ruotsalaisten kuin muiden kansainvälisten kumppanien kanssa. Pääsimme kehittämään valmiutta kotimaan puolustukseen ja kykyämme toimia yhdessä kumppanien kanssa. Esille nousseet kehityskohteet antavat eväitä myös tuleviin harjoituksiin, Helminen sanoo.
Harjoitus osoitti, että Suomi ja Ruotsi kykenevät yhteisiin operaatioihin niin maalla, merellä, ilmassa kuin kyberympäristössä. Eversti Helminen kertoo harjoituksen olleen tärkeä maiden välisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa.
– Jakamamme arvopohja ja näkemys lähialueidemme turvallisuusympäristöstä on yhteistoimintamme ydin. Harjoitus vahvisti entisestään yhteenkuuluvuutta välillämme, Helminen kertoo.
Neljäsosa harjoitusjoukosta reserviläisiä
Suomen osasto oli harjoitukseen osallistuvista kansainvälisistä joukoista suurin yli tuhannella sotilaalla, joista noin 250 oli reserviläisiä. Suomalaiset toimivat harjoituksen ajan osana monikansallista joukkoa Ruotsin puolustusvoimien johdossa.
Maavoimista harjoitukseen osallistui yhteensä noin 700 sotilasta Porin prikaatista ja Panssariprikaatista. Maavoimat harjoitteli yhteistoimintaa osana ruotsalaista prikaatia sekä yhteistyötä Ison-Britannian joukkojen kanssa. Harjoitus kehitti Maavoimien kykyä toimia osana monikansallista joukkoa.
Ilmavoimat harjoitteli monikansallisten ilmaoperaatioiden suunnittelua ja toteutusta sekä johtokeskus- ja tukikohtatoimintaa. Harjoitukseen osallistui noin sata henkilökuntaan kuuluvaa sekä kuusi F/A-18 Hornet -hävittäjää, kuusi Hawk-suihkuharjoituskonetta sekä kuljetus- ja yhteyskonekalustoa.
Merivoimat kehitti harjoituksessa yhteistoimintakykyä Ruotsin johtamissa operaatioissa taktisella tasolla sekä osallistui yhteisoperaatioiden suunnitteluun ja toimeenpanoon.
Harjoitukseen osallistui noin 300 henkilöä, miinantorjunta-alus Purunpää, Hamina-luokan ohjusvene sekä tukialuksena toiminut monitoimialus Louhi. Taistelualusten lisäksi mukana oli rannikkojoukkoja Uudenmaan prikaatista sekä Rannikkoprikaatista venekalustoineen.
Logistiikkalaitos tuki joukkojen taistelua yhteistyössä Ruotsin puolustusvoimien kanssa toteuttamalla harjoituksen logistisen tuen FISE-logistiikkakonseptin mukaisesti. Tavoitteena oli kehittää kykyä huollon ja logistiikan suunnitteluun ja toteutukseen yhdessä Ruotsin puolustusvoimien huolto- ja logistiikkajoukkojen kanssa.
Aurora 23 oli tärkeä Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön syventämisessä maalla, merellä, ilmassa sekä kyberympäristössä. Harjoituksen aikana tehtyjen havaintojen ja kokemusten pohjalta yhteistoimintaa kyetään syventämään entisestään. Ruotsin puolustusvoimat osallistuu seuraavaksi Pohjois-Suomessa järjestettäviin Lightning Strike- ja Northern Forest -harjoituksiin.
Artikkelikuva: Puolustusvoimat
